Kimalaistassu
Kirjoittaja: Aura
Kimalaistassu katsoi häntä pörhöllä Kultatassun nimitysmenoja. Nyt naaraasta tuli sitten ihka oikea soturi! Millaisenkohan nimen naaras saisi? Kimalaistassu ei ollut varma, mutta sen hän tiesi, että Mesitähti antaisi naaraalle varmasti kauniin nimen. Kuten Kultasydän tai Kultaturkki, ne ainakin kuvaisivat Kultatassua. Kimalaistassu keskittyi täysillä naaraan nimitysmenoihin ja seurasi niitä silmä tarkkana.
”Siinä tapauksessa, Tähtiklaanin voimien kautta, annan sinulle soturinimesi. Kultatassu, tästä hetkestä lähtien sinut tunnetaan Kultasiipenä. Tähtiklaani kunnioittaa lempeyttäsi ja epäitsekkyyttäsi, ja hyväksymme sinut Eloklaanin täydeksi soturiksi”, Mesitähti naukui voimakkaalla äänellä ja koko aukio puhkesi hurraahuutoihin.
”Kultasiipi, Kultasiipi!” Kimalaistassukin hurrasi pää korkealla ja peruutti hieman, kun kissat kokoontuivat naaraan ympärille. Hän horjahti ja meinasi kaatua, mutta sai onneksi pidettyä tasapainonsa juuri ja juuri. Kimalaistassu odotti kärsivällisesti, että häly laantuisi hieman, jotta hän pääsisi myös onnittelemaan Kultasiiveksi nimitettyä kissaa.
”Kultasiipi! Onnea, sait hienon nimen ja sinusta tulee taatusti hieno soturi”, Kimalaistassu naukaisi toiselle iloisesti ja väläytti hyväntuulisen hymyn. Kaksikon keskustelusta ei ollut kulunut kovinkaan paljoa aikaa ja nyt kun naaras oli soturi, ehkä tuo voisi viedä hänet joku päivä keräämään yrttejä? Kimalaistassu oli avaamassa suunsa ja kysymässä asiasta, kunnes Mesitähti keskeytti hänet.
”Kimalaistassu, tulehan niin lähdetään harjoittelemaan. Paljon onnea vielä Kultasiipi”, valkoruskea kissa maukaisi ja ohjasi hännällään kolmijalkaista kissaa kohti leirin suuaukkoa.
”Nähdään taas!” Kimalaistassu huikkasi vielä olkansa ylitse ja lähti linkuttamaan kohti leirin uloskäyntiä.
”Mesitähti, mitä me harjoittelemme tänään?” Kimalaistassu kysyi hiljaa ja huomasi Aurinkotassun riekkuvan Kultatassun ympärillä, ja intoilevan omista menoistaan. Naaras huokaisi haikeasti, hän toivoi, että hän voisi myös odottaa omia soturimenojaan. Ajatus niistä tuntui kuitenkin hyvin kaukaiselta ja Kimalaistassu oli hyvin varma, että ne eivät toteutuisivat. Silti hän kävi ahkeraa Mesitähden kanssa harjoituksissa. Naaras kulki kollin vierellä hiljaisena ja tarkkaili ujosti tuttuja ympäristöjä. Mesitähti selitti tulevista jäljitysharjoituksista ja Kimalaistassu kuunteli puolella korvalla.
”Kimalaistassu, olet tavallista hiljaisempi. Onko kaikki hyvin, onko sattunut jotain?” Mesitähti kysyi ja katsahti oppilaaseensa. Kimalaistassu pudisteli päätään ja väläytti pienen hymyn.
”Älä minusta huolehdi, kaikki on hyvin”, Kimalaistassu naukaisi hiljaisesti ja räpäytti silmiään.
”Totta kai minä huolehdin, olet oppilaani”, päällikkö vastasi, muttei udellut naarasoppilaalta enempää tuon asioista. Kimalaistassu haukotteli pieni kita ammollaan ja varoi kompastumasta mihinkään.
”Mitä sinä haistat?” Mesitähti naukaisi ja täten aloitti harjoituksensa. He olivat useasti harjoitelleet niin, että Kimalaistassu jäljitti saaliin ja Mesitähti saalisti sen. Se oli kiharaturkkisesta kissasta varsin pätevä taktiikka, näin saalis ei menisi hukkaan. Kimalaistassu maisteli ilmaa ja sai vainun vesimyyrästä.
”Vesimyyrän, minä haistan vesimyyrän”, Kimalaistassu naukaisi hetken kuluttua, kun oli varmistunut vainusta. Mesitähti nyökkäsi vainun suuntaan sen merkiksi, että Kimalaistassu voisi jäljittää sen. Kimalaistassu nyökkäsi mestarilleen ja lähti sitten hajujäljen perään. Naaraan nenään osui myös muita tuoksuja, kuten kostean ruohikon ihana tuoksu ja myös joen kaislikon tuoksut. Kimalaistassu piti niistä kovasti ja joella oli hänen mielestään aina kaikista rentouttavinta. Naaras oli kuitenkin tullut jäljittämään saalista eikä leikkimään joella. Kimalaistassu eteni tarkasti ja linkutti hajujäljen perässä. Naaras hidasti hieman vauhtiaan, sillä tiesi nyt olevansa lähellä. Hän nosti häntänsä pystyyn sen merkiksi, että Mesitähti voisi tulla ja saalistaa vesimyyrän.
Kimalaistassu meni hieman sivummalle, jotta ei olisi päällikön saalistuksen tiellä. Kimalaistassu oli ottamassa muutamia askelia sivummalle, kunnes häntä alkoi huimata. Naaras horjahti ja meinasi kaatua. Huimauskohtaukset eivät olleet hänelle mitenkään uusi asia, mutta vanhemmiten ne tuntuivat vain voimistuvan. Kimalaistassu istahti ja ajatteli, että lepäämällä se menisi ohi. Kun naaras katsoi metsää, se tuntui pyörivän hänen silmissään.
”Tulehan, jatketaan, Hienosti jäljitetty!” Mesitähti naukaisi kehunsa oppilaalleen, joka tuijotti eteensä tyhjin silmin.
”Mi-minä en voi nousta. Huimaa ja ja…”, Kimalaistassu sopersi ja yritti nousta, mutta kaatui välittömästi kyljelleen. Hänen käpälänsä tärisivät hieman ja äänet tuntuivat humisevan hänen päässään.
”Jatketaan toiste, autan sinut leiriin”, kolli naukaisi ymmärtäväisenä ja koppasi oppilaan selkäänsä. Kimalaistassu ei sanonut mitään, mutta hänen teki mieli itkeä. Harjoitukset olivat menneet kiven alle ihan vain sen takia, että häntä oli alkanut huimaamaan. Naaras sulki silmänsä, jotta maailma ei pyörisi niin pahasti hänen silmiensä alla. Tasainen kyyti tuntui auttavan hieman, vaikka naaras tiesi levon auttavan kaikista parhaiten. Pian he saapuivat leiriin ja Mesitähti suuntasi naaras selässään oppilaiden pesään. Kolli laski oppilaansa varovaisesti pedilleen ja Kimalaistassu hymyili toiselle hennosti, mutta hymystä paistoi kiitollisuus.
”Kiitos”, naaras naukaisi hiljaa ja käpertyi kerälle. Mesitähti poistui sitten ja jätti naaraan nukkumaan. Kimalaistassu nukahti lähes välittömästi ja nukkuikin iltaan asti.
Kukkaisunia uneksinut Kimalaistassu hätkähti hereille, pesään oli kerääntynyt jo oppilaita iltapuhteiltaan.
”Kimalaistassu, nukutko sinä vielä? Kuulin että olit jäljittänyt vesimyyrän, hieno saalis. Saanko liittyä seuraasi, kun kerrankin osumme samaan aikaan pesään ja kummallakaan ei ole kiireitä?” Aurinkotassu naukaisi ja hymyili pentuaikaiselle ystävälleen. Kimalaistassu nyökkäsi kollille ja taputti tassullaan paikkaa vieressään.
”Kiitos ja liity vain. Mitä sinulle kuuluu?” naaras kysyi sitten. Kimalaistassu nojasi oppilaiden pesään ja sukaisi rintaturkkiaan muutaman kerran.
//Aurinko?
