Korpitassu
Kirjoittaja: Käärmis
Katselin hieman kummastuneena Syreenisumua, kun tämä puhui jotain emostani ja siitä, että hän varmasti kaipasi minun tukeani, tai jotain sen kaltaista. Hän myös pyysi minua jättämään hänet yksin. Kohautin siis vain lapojani ja tassutin ulos pesästä. Ei se minua haitannut.
Katselin ympärilleni leirissä ja lähdin sitten suuntaamaan kohti tuoresaaliskasaa. Siellä oli makoisan näköinen varis, jonka nappasin hampaisiini ja lähdin kantamaan mukanani.
Huomasinkin emoni pian leirin laidalla itsekseen. Ja loikin tätä kohti innoissani.
“Lehtomyrsky! Lehtomyrsky! Haluaisitko jutella? Tai siis tietysti haluat!” huudahdin linnun takaa ja liu’uin tämän vierelle. Pudotin variksen maahan ja istahdin emoni vierelle.
“Haluaisitko jakaa tämän variksen kanssani? Se näyttää oikein maukkaalta, kun ajattelee sitä, miten riista alkaa vähitellen olla niukassa. Olen ajatellut alkavani saalistaa entistäkin ahkerammin niin kukaan ei joudu olla nälissään!” höpötin emolleni innokkaasti.
“Kyllä minä voisin ottaa palan”, Lehtomyrsky naukaisi ja hymyili minulle lempeästi – tai ainakin oletin, että se oli lempeyttä.
“Hienoa! Minä puhuinkin sinusta Syreenisumun kanssa. Me molemmat pidämme sinua hienona soturina, eikö se olekin mahtavaa!”
//Lehto?
