Hiilihammas
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Mieleni olisi tehnyt ruveta pillittämään kuin mikäkin pikkupentu Mesitähden sanat kuullessani. Jouduin puremaan hammasta estääkseni itseäni purskahtamasta itkuun hänen edessään, vaikka tiesin, ettei ystävääni olisi haitannut.
“Arvostaisin sitä kovasti”, minun onnistui ynähtää tunneryöpyltäni. Mesitähti laski häntänsä hetkeksi lohduttavasti selälleni, ja minä loin häneen kiitollisen katseen. Silmiäni kirveli pintaan puskevista kyynelistä, ja niistä jokunen taisi onnistua karkaamaan poskellenikin.
Ennen kuin ehdin sanoa mitään muuta, jostain yläpuoleltamme kuului raivoisa säksätys. Pysähdyimme molemmat kuin seinään ja katselimme ympärille silmät ammollaan ja korvat kääntyillen. Lopulta katseeni tavoitti läheisen puun oksalla tappelevat oravat, jotka hyökkivät toisiaan kohti ketterästi hännät vimmatusti huiskien.
“Siinäpä olisi muutamalle soturille päivän ruoka”, murahdin Mesitähdelle seuraten yhä silmätarkkana puuhkahäntien yhteenottoa. “Hyvällä tuurilla jompikumpi noista tipahtaa alas ja hoitaa homman meidän puolestamme.” Pidin lyhyen tauon, jonka aikana päähäni putkahti vielä parempi idea: “Tai ainahan voimme yrittää jouduttaa lopputulosta kiipeämällä oksan toiseen päähän ja ravistelemalla molemmat riitapukarit alas puusta.” Nuolaisin viikselleni tipahtaneen suolaisen kyyneleen. Oli mukava saada välillä muutakin ajateltavaa.
//Mesi?
KP-boosti käytössä

