Hiilihammas
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Olin kuullut hyviä uutisia Liljatuulelta, kun tämä oli matkalla aukion poikki pysähtynyt vaihtamaan kanssani pari sanaa: Ampiaispentu oli päässyt pois sairasaukiolta! Ilmeisesti parantajakissa oli käynyt juuri saattelemassa pennun takaisin Korppisiiven ja sisarustensa pariin, sillä hänen lumeen jääneet tassunjälkensä näkyivät tulevan pentutarhan suunnalta.
Olin niin iloinen, että olin vähällä rynnätä pentutarhan seinän läpi tervehtimään poikaani, mutta tiesin, että se oli mahdotonta juuri nyt. Pentutarha ja klaaninvanhimpien pesä oli edelleen eristyksissä muusta klaanista viheryskän vuoksi, minkä takia en ollut päässyt tapaamaan perhettäni moneen päivään. Olin kyllä käynyt juttelemassa kumppanini ja pentujeni kanssa karhunvatukkapensaan oksien läpi, mutta ei se ollut sama kuin olla fyysisesti heidän kanssaan samassa tilassa. Ampiaispentuakin olin käynyt tervehtimässä muutamaan otteeseen parantajan pesän suulta, mutta yleensä tämä oli ollut liian väsynyt vastatakseen tai Liljatuuli oli tullut hätistelemään minua kauemmaksi pesältä.
Ilmeisesti vain Ampiaispentu oli päässyt pois sairasaukiolta, sillä parantaja ei ollut maininnut puolella sanallakaan Aurinkopennusta. Raidallinen pentu huoletti minua aivan yhtä paljon kuin minua oli huolettanut Ampiaispennun hyvinvointi – olivathan he sentään pentuja ja huomattavasti heikompia verrattuna isompiin, täysikasvuisiin kissoihin. Yleensä en vaivautunut uhraamaan ajatusta Tähtiklaanille, mutta tällaisina hetkinä sitä tahtoi uskoa johonkin ylempään tahoon, joka piti huolta meistä. Rukoilin hiljaa mielessäni tähtikissoja säästämään nuoren Aurinkopennun hengen. Klaani tarvitsisi häntä vielä, olin siitä varma.
//203 sanaa
