Tähtimöpentu
Kirjoittaja: Saaga
Mustavalkoinen naaraspentu hätkähtäen Malvapennun tökkäisyyn. Tuima katse kulki Malvapennun silmissä. ”Shh”, Tähtimöpennun sisar Malvapentu kuiski virnistäen, ”käydäänkö pienellä seikkailulla pentutarhan ulkopuolella?” Tähtimöpentu katseli epäilevästi emoaan. Malvapentu nosti kuonoaan ja sanoi: “Jos sinä et tule pyydän Murattipennun ja olet ikuisesti pelkuri mielessäni.” Tähtimöpentu nousi ja livahti pois emon hännän alta. “Minä en pelkää”, hän tiuskaisi uhmaakkaasti ja lampsi sisarensa ohi. Hän työnsi päänsä ulos pentutarhasta ja vilkuili ympärilleen. Pian hän sai kunnon tuuppauksen takapäähänsä ja menetti tasapainonsa. Tämä horjahti ja lennähti toiselle lavalleen tuuppauksen voimasta. Tähtimöpentu katsahti silmät suurina kohti tuuppaajaa mutta katui katseensa pelokkuutta, kun näki Malvapennun olevan vastuussa tönäisystä. Hän vakavoitti ilmeensä niin nopeasti kuin kykeni ja pomppasi käpälilleen. Valkomusta täplikkään naaraan mieli ei ollut yhtään kevyempi, kun hieman isompi kokoinen pentu työntyi ulos pentutarhasta. “Ja mitä me nyt sitten teemme?” Tähtimöpentu kysyi katsellen ympäri suuren suurta leiriä. Sen kissa määrä aiheutti Tähtimöpennulle vahvaa ahdistusta ja tämä toivoi koko sydämestään ettei kukaan uusi kissa tulisi juttelemaan hänelle hänen ensimmäisenä päivänään. Hän halusi vain olla pentuetovereidensa ja emonsa kanssa. “En minä tiedä seikkailemaan me tulimme”, Malvapentu sanoi. Hänen äänensä ei ollut enää niin kylmä vaan se huokui enemmän seikkailunhalua ja intoa. Tähtimöpentu nielaisi äänekkäästi nähdessään ruskearaidallisturkkisen soturittaren seurassa oranssiraidallisen kollin – he näyttivät niin isoilta! Tähtimöpentu ei näyttänyt tunteitaan ulospäin vaan peitti pelkonsa isompia kissoja kohtaan nuuskimalla ilmaa silmät sirrillään.
//Malva?
