Mahlahalla
Kirjoittaja: Elandra
Annoin Huurretassulle hetken aikaa hengähtää, kun olimme saapuneet koivumetsään sopivalle aukiolle, jossa viherlehden aikaan kasvoi runsaasti kieloja. Nyt lumi oli peittänyt kasvit alleen. Paikka oli hyvä harjoittelulle, sillä aiemmat oppilaat ja mestarit olivat talloneet lumen kovaksi niin, että sillä liikkuminen oli helpompaa.
”Tänään käymme läpi yksinkertaisia taisteluliikkeitä, joilla voit tarpeen tullen puolustaa itseäsi. Kerrataan kuitenkin ensin säännöt, jotka koskevat taistelemista ja harjoituksiamme”, lausuin rauhallisella äänellä istuutuessani Huurretassua vastapäätä. Valkea oppilas nosti korvansa pystyyn ja palasi takaisin tähän maailmaan ajatuksistaan.
”Harjoittelemme taistelemaan, jotta voimme puolustaa itseämme ja klaaniamme. Turhaa taistelua on hyvä välttää, ja siksi asiat on tärkeä puhua selviksi ennemmin kuin taistella. Kenenkään henkeä ei saa riistää, ellei se ole aivan viimeinen vaihtoehto. Siksi on tärkeää oppia hallitsemaan oma voimasi ja tietää, milloin käytät liikaa voimaa”, pidin pienen tauon antaakseni Huurretassulle aikaa sisäistää sanomani asiat, ”harjoituksissa me emme käytä kynsiä, joten pidä ne piilossa. Olemme täällä sinua varten, joten toivon, että panostat harjoitusten aikana.”
Huurretassu kuunteli päätään nyökytellen.
”Hyvä, sitten voimme aloittaa. Taistellessa on hyvä hyödyntää omaa ketteryyttään ja pyrkiä väistämään toisen jakelemia liikkeitä. Aloitetaan harjoituksella, jossa yritän hyökätä kimppuusi, ja sinä väistelet minua”, sanoin kohdaten Huurretassun katseen. Naaraan keho jännittyi hetkeksi, mutta sitten tämä nyökkäsi.
Asetuin parin ketunmitan päähän valkeasta oppilaasta, jonka jälkeen lähdin tekemään hyökkäyksiä kohti Huurretassua, aluksi hitaasti, jotta oppilas pysyisi tahdissa. Kun hyökkäsin kohti Huurretassua, oppilas loikkasi sivuun. Muutaman loikan jälkeen hän ei enää pysynyt mukana, ja pääsin loikkaamaan tämän päälle. Kierähdin nopeasti omille jaloilleni jättäen Huurretassun makaamaan lumeen. Ei mennyt kauaa, kun tämäkin nousi jo jaloilleen.
”Sen sijaan, että loikkisit koko ajan taaksepäin, voit myös väistää sivuille. Tarpeen tullen voit myös lähteä juoksemaan karkuun, vaihtoehtoja on monia. Yritetään uudelleen. Tällä kertaa keskity siihen, mihin aiot seuraavaksi loikata. Seuraa myös minun katsettani, sillä se voi kertoa suunnitelmistani paljon”, totesin ja asetuin taas vähän matkan päähän Huurretassusta.
//Huurre?
// 300 sanaa
