Varpulaulu
Kirjoittaja: Saaga
Huohotin aukion nurkassa kyyristyneenä. Kortetuike oli jonkun matkan päässä minusta. Olinko niin inhottava, ettei hän uskaltanut edes tulla lähelleni. Kynteni kaivautuivat leirin maapohjaan. Katseeni sumentui ja tarkentui vuorotellen. Päässäni pyöri ja halusin kynsiä turkkini irti. Kaikki tunteet olivat liikaa. Halusin niiden loppuvan. Häntäni iski leirin seinään tömähdellen. Halusin paeta ja juosta kauas pois kaikista ongelmistani täällä. Jos jättäisin klaanin, voisin jättää vanhan elämäni ja ehkä sen mukana myös kaikki murheeni. Yhtäkkiä taivas avautui. Silmiä sattui, kun suuri sokaiseva valopallo laskeutui Kortetuikkeen tilalle. Sieltä astui ulos harmaa kissa, jonka tunnistin aiemmista painajaisistani. Painauduin seinää vasten ja tuijotin ilmestystä pelokkaana. Se astui lähemmäs hymyillen ilkikurisesti.
“Älä!” kirkaisin ja painoin pääni alas suojellakseni sitä. En halunnut, että se tappaisi minut. Se oli tappanut minut niin monta kertaa. En halunnut kuolla samaa tuskallista kuolemaa enää. Harmaa kissa asteli vieläkin lähemmäs.
“…Varpulaulu.”
Jotain se naukui ennen nimeänikin, mutta en halunnut erottaa sanoja toisistaan. Aivoni eivät tahtoneet tehdä yhteistyötä.
“Älä koske minuun! Et saa tappaa minua!” huusin kissalle pää edelleen painuksissa. Toivoin, että kammotus menisi pois. Halusin sen menevän pois. Mistä se edes tiesi nimeni? Miksi se vainosi minua näin? Mitä olin sille tehnyt? Harmaan kissan naama oli vääristynyt ja ruma. Verinen. Se oli kauttaaltaan veren peitossa ja huomasin sen nostavan päänsä ruumiin äärestä. Minun ruumiini. Oliko se tappanut minut taas? Hytkyin ja tärisin pelosta ja itkusta.
//Korte?
