Pohjaharha
Kirjoittaja: Elandra
//TAISTELUTARINA, 8TaP(ilman tuplapisteitä 4TaP)
Olin taas joutunut tilanteeseen, johon en ollut toivonut joutuvani. Kesken partioinnin minä, Salviakatse ja Lieskakajo olimme nähneet taas kerran, kuinka yksi kuolonklaanilaisista oli ylittänyt reviirin rajan. En voinut käsittää sitä, mikseivät Kuolonklaanin soturit kyenneet kunnioittamaan rajojamme ja haastoivat tahallaan riitaa.
Harmikseni huomasin, että kissojen joukossa oli taas sama kissa, jonka olin kohdannut aiemmin rajalla. Harmaa kolli oli surmannut Pöllöviillon noin vain, enkä olisi halunnut joutua hänen kanssaan uudestaan taisteluun.
Kuten sotureiden kuuluu, olimme puuttuneet asiaan heti. Harmaanruskea naaras selitti ylittäneensä rajan vahingossa, eikä minulla ollut syytä olla uskomatta häntä. Mutta se ei siltikään saanut minua ajattelemaan, etteikö asiaa tarvitsisi ottaa vakavasti. Ei saanut olla niin ajatuksissaan, että ylitti vahingossa rajan. Aivan yllättäen naaras alkoi selittämään jotakin epämääräistä Lauhalaukasta ja siitä, miten Ruskalintu olisi ollut hänen kumppaninsa. Ruskalintu oli lähtenyt klaanista vuodenaikoja sitten, enkä voinut uskoa korviani. Jos hän oli tämän kuolonklaanilaisen kumppani, se tarkoitti että myös Ruskalintu oli siirtynyt Kuolonklaanin puolelle. Raidallinen kuolonklaanilaisnaaras ei ehtinyt sanoa mitään, kun Salviakatse jo syöksyi kynnet ojossa häntä kohti.
Siitä taistelu sai alkunsa, eikä mahdollisuutta rauhallisiin neuvotteluihin. Kun kaksi kuolonklaanilaista olivat Salviakatseen kimpussa, myös Lieskakajon oli liityttävä taisteluun. Enää vain minä ja valkoturkkinen kuolonklaanilaisnaaras seisoimme aloillamme, jonka vuoksi hän valikoitui vastustajakseni. Taistelu olisi reilu, kun kummalakaan puolella ei ollut määrällistä ylivoimaa. Tiesin vain sen, että kuolonklaanilaiskolli ainakin oli etevä taistelija, mutta kyllä minä ja Lieskakajokin olimme vähintään keskivertoja.
Syöksyin nopeasti kohti yksin seisovaa valkoista naaraskissaa, joka oli niin keskittynyt neljän muun kissan taisteluun, ettei edes huomannut minun hyökkäystäni.
Taistelu tuntui jatkuneen jo aivan liian pitkään. Aina kun joku oli saanut kunnon otteen vastustajastaan riistääkseen tämän hengen ja päättääkseen taistelun, toinen kissa oli syöksynyt paikalle estämään sen.
Kun taas taistelin valkoista, kahta muuta kissaa selvästi huonompaa naaraskissaa vastaan, onnistuin kuin ihmeen kaupalla saamaan tukevan otteen tämän vatsasta. Kissa kietoi etukäpälänsä pääni ympärille ja raastoi takaraivoani kynsillään. Kun olin upottanut hampaani kissan vatsaan, pysähdyin miettimään aivan pieneksi hetkeksi tekojani. Mietin soturilakia ja sen kohtaa, joka kielsi turhan tappamisen. Aivan pienessä hetkessä minun oli tehtävä päätös: pelastanko tämän kissan hengen ja riskeeraan siten omani sekä Lieskakajon ja Salviakatseen henget vai riistänkö kissan hengen ja pelastan minut ja klaanitoverini.
Päätös oli loppujen lopuksi hyvinkin helppo. Klaanitoverini menivät kaiken edelle etenkin, kun kuolonklaanilaiset olivat alunperin aloittaneet tämän turhan taistelun ylittämällä rajan. Ummistin silmäni ja tein päätökseni. Purin leukani tiukasti yhteen.
Kuului kovaa ulvontaa, ja valkoisen naaraskissan ote päästäni irtosi hänen alkaessa kiemurrella maassa, yrittäen epätoivoisesti päästä irti otteestani. Tilanne ei ollut myöskään minulle mieluinen. Vaikka puolustin klaaniani ja klaanitovereitani enemmän kuin mielelläni, toisen tappaminen oli iso asia. Mikäli Tähtiklaani ajattelisi minun toimineen väärin, saisin kärsiä tekoni vuoksi.
Mitä syvemmälle pureuduin kuolonklaanilaisen vatsaan hampaillani, sitä kovemmin hän ulvoi ja rimpuili. Hänen huutonsa peitti alleen kaikki muut taistelun äänet ja ajatukseni. Huuto vaimeni, mutta korvissani soi edelleen. Nostin pääni ylös elottomaksi valahtaneen kissan vatsasta ja kavahdin nopeasti taaemmas. Käänsin meripihkaisen katseeni muihin taisteluun osallistuneisiin kissoihin. Kuolonklaanilaiset huusivat ja yrittivät irtaantua Lieskakajon ja Salviakatseen otteista.
Olin taas tappanut ja ajatukseni olivat sekavat. Tällä kertaa olin varmempi siitä, että olin tehnyt oikein.
//Sähkö tai Lieska? Jatkan varmaan jossain vaiheessa vielä myös Sulalla.
