Vadelmapentu
Kirjoittaja: Perus
Katselin ulos pilvisen päivään,Olin ollut parisen päivää jossain ”Eloklaanissa.” jossa oli hyvin mukavia kissoja.Muistan vieläkin sen säikähdyksen kun näin lauman suuria kissoja nummella,Ja uskoin että ne syövät minut aamupalaksi! Mutta..Eivät ne syöneet,Ainakaan vielä.Katsoin muualle pentutarhaan joka oli täynnä sikeästi nukkuvia emoja ja pentuja,Joiden nimiä en muistanut vieläkään,Tai sekoitin,Ja arvaa onko se noloa kun muut nyrpistävät sinulle! Tunsin kokoajan pientä hermostuta alkuun klaanissa,Mutta kyllä minä pian sopeuduin vaikka en muistanutkaan kenenkään nimeä,Yleensä käytin heistä heidän ulkonäköään kuvaavia sanoja,Esim harmaa kolli,Mutta en vieläkään käsitä heidän pitkiä nimiään,Eikö voisi olla vain Harmaa harmaalle kissalle? Noh..Niilläkin on varmaan oma merkityksensä.
Tunsin käpälän kyljessäni. ”Kuka se oli?” Sähähdin loukkaantuneena,Mutta huomasinkin että se oli vain jonkun käpälä,En tunnista kenen tässä hämärässä.Nousen ylös ja mutisen,”En jaksa olla täällä ahtaudessa enään,Menen ulos.” Väistelen kissojen ruumiita pentutarhan perältä asti ulos.Huokaisen helpotuksesta ja istahdan leirin keskelle kauas lumikasoista katsomaan yötaivasta,Jonka on täyttänyt pilvet.Katselin niitä ja nuolin turkkiani ja katselin taivaalle,Kun olen ollut siinä jonkun aikaa.Pilvet väistyvät ja näen kauniit tähdet,Nuo valopilkut synkässä taustassa rauhoittavat minua,En tiedä miksi…
