Kaamoskukka
Kirjoittaja: Aura
Kietaisin häntäni Hilleripilven ympärille ja vetäisin laikukkaan kollin lähemmäksi. Niin lähelle, että meidän viiksemme koskettivat ja tunsin kuinka sen voimasta sähkö väreili ilmassa.
“Hilleripilviseni, kyllähän sinä tiedät, että minä en halua sinun lähtevän”, kuiskasin kollin korvaan ja iskin toiselle karismaattisesti silmää. Hilleripilvi oli suorastaan, kuin langennut käpälieni juureen.. Mikä mahtava tunne!
“Enkä myöskään päästä”, jatkoin viikset leikkimielisesti värähdellen ja ketterästi kaadoin kollikissan maahan. Pitelin toista maassa, vaikka minä tiesin, ettei sille ollut mitään tarvetta. Ei Hilleripilvi siitä mihinkään karkaisi. Imin kollin tuoksua itseeni ja heittäydyin leikkisästi kollin päälle makaamaan. Taivas oli niin kaunis ja Hilleripilvi näytti entistäkin komeammalta, kun sinertävä taivas oli hänen takanaan.
“Ihan totta, mitä me tässä aikaillaan? Sinä haluat minut, tietenkin ja minä haluan sinut” sanoin yllättäen. Ja se oli totta. Minä halusin Hilleriåilven rinnalleni. Minun avullani hänkin olisi voittamaton.
“Kukaan ei vain saa tietää.. Ehkä sinä löydät itsellesi jonkun nätin ja kunnollisen naaraan “kumppaniksesi”. Tiedäthän, kulisseja on hyvä pitää yllä..” jatkoin mietteliäänä ja hymyilin karismaattisesti. Hämärähalla ei saisi tietää asiasta eikä oikeastaan kukaan mukaan. Ehkäpä siis olisi turvallisinta, jos kolli hankkisi myös itselleen kulissisuhteen. Klaanissa oli onneksi naaraita ketkä voisivat jopa olla hyväksi hänen imagolleen. Vaikka minä tietenkin olin ykkösvaihtoehto, mutta tässä tilanteessa pitäisi tyytyä johonkin minua huonompaan. Ehkä joku Henkäystähden tyttäristä olisi sopiva kissa tähän?
//Hilleri-Pilleri? 😉
KP-boosti käytössä
