Aaltosalama
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Aaltosalama yllättynyt, miten hyvin Varissulan suoritus oli mennyt pienen opastamisen jälkeen. Ei se tietenkään täydellinen ollut – tai yhtä hyvä kuin Aaltosalaman – mutta paljon parempi verrattuna kollin aikaisempaan yritykseen.
”Ei huono”, hän myönsi soturille ja katseli tätä siristäen mietteliäästi silmiään. ”Ehkä sinusta on ainesta johonkin.”
Varissulka näytti tyytyväiseltä itseensä. ”Tarvitsenkohan enää harjoitustakaan, kun olen tällainen luonnonlahjakkuus?” tämä myhäili ääneen.
Aaltosalama pyöritteli silmiään ja huiskaisin tätä kuonolle hännällään. ”Et sinä kaikkea yhdessä päivässä opi, hiirenaivo. Sitä paitsi, jos et jatka harjoittelua, unohdat varmasti pian juuri kanssasi jakamani viisaudet ja kaikki tämä on turhaa”, hän tuhahti.
”Jos arvon mestari kerran niin tuumii”, Varissulka hymähti, ja tummanharmaan soturin naamalla oli varsin raivostuttava, näsäviisas virnistys, joka sai Aaltosalaman hermot kireäksi.
”Harjoittelemme tätä vielä jonkin aikaa, kunnes meidän pitää palata leiriin”, naaras maukui ja potkaisi kävyn taas kauemmaksi Varissulasta. ”Enhän suinkaan halua oppilaani myöhästyvän täydenkuun kokoontumisesta tänä iltana. Onhan se niin jännittävä tapahtuma tuollaiselle pienelle, maailmaa ihmettelevälle kissanpojalle.” Hän väläytti kollille kopean hymyn ja käski tätä sitten jatkamaan harjoitusta, kunnes he lopulta palasivat leiriin ja Varissulka pääsi valmistautumaan illan suureen kohokohtaan rauhassa.
