Aaltosalama
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Aaltosalama lipoi rintakarvojaan leirin ulkopuolella peitelläkseen kärsimättömyyttään. Hän odotti Varissulkaa, jonka kanssa he olivat sopineet täksi illaksi treffit. Siitä oli aikaa, kun he viimeksi olivat tehneet mitään ihan kahden kesken. Kolli oli vaikuttanut viime aikoina jotenkin etäiseltä, mikä oli saanut soturittaren huolestumaan. Hänestä tuntui, että hänen kumppaninsa salasi häneltä jotakin, mutta ei ollut yrittänyt painostaa tätä enempää, sillä aavisteli sillä tavoin vain työntävänsä soturin kauemmaksi itsestään.
Ulkona oli hiljaista ja taivas oli värjäytynyt kirkuvanpunaiseksi hiljalleen horisontin taa laskevan auringon kajossa. Sisäänkäyntitunnelista kuului kahinaa ja Aaltosalama katsahti korviaan höristäen tulijan suuntaan. Hänen kurkussaan rupesi hyrisemään pehmeä kehräys hänen nähdessään Varissulan tassuttavan ulos.
”Hei!” hän kaarsi häntäänsä selkänsä ylle ja kurkotti hieraisemaan kollin poskea kuonollaan. ”Odotin sinua.”
”Niinpä näkyy”, Varissulka vastasi hymynkare naamallaan.
”Ajattelin että voisimme mennä Hehkulammelle katsomaan auringonlaskua”, naaras naukui heidän lähtiessään astelemaan kauemmaksi leiristä.
Varissulka vilkaisi taivaalle. ”Meille tulee kyllä kiire, jos aiomme ehtiä sinne ennen auringon laskemista”, tämä huomautti.
”No sitten meidän on parasta pistää juoksuksi.” Aaltosalama siristi leikkisästi silmiään ja hipaisi hännänpäällän kollin leukaa syöksähtäessään yllättäen eteenpäin. ”Viimeinen Hehkulammella on mätämuna!” hän huudahti selkänsä yli ja pinkaisi sitten juoksuun.
Hän tiesi, ettei saisi nauttia etumatkasta kovin kauaa, sillä kolli oli häntä nopeampi ja harppoisi hänet tuossa tuokiossa kiinni. Varissulka ei kuitenkaan ollut yhtä kestävä kuin hän, joten kilpailusta saattaisi vielä tulla melko tasaväkinen.
//Varis? B-)
