Aaltotassu
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Uusi päivä valkeni vähitellen, ja Aaltotassu oli valmiina ottamaan sen vastaan. Tänään alkaisivat hiirenkorvan ajan perinteiset suuret harjoitukset, joissa Kuolonklaanin oppilaat kilpailivat toisiaan vastaan joukkueissa. Tänä vuonna oli kuitenkin tehty poikkeus, sillä myös Eloklaanista osallistui muutama joukkue. Aaltotassu ei ollut ajatuksesta niinkään innoissaan, mutta hän odotti kyllä pääsevänsä näyttämään niille nössöille, miten paljon parempia kuolonklaanilaiset olivat heihin verrattuna.
Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli pesänrakennus. Aaltotassun joukkueeseen kuuluivat hänen lisäkseen Tyrskytassu ja Saukkotassu, ja heidän työskentelyään oli valittu valvomaan Sähkötuho ja Kylmäliekki. Aaltotassu ei osannut vielä sanoa, mitä mieltä oli omasta tiimistään, sillä ei tuntenut kumpaakaan oppilasta kovin hyvin. Tyrskytassu oli vastikään tullut Kuolonklaaniin ja Saukkotassun kanssa hän ei ollut muuten vain jutellut viime aikoina, vaikka he olivatkin olleet melko läheisiä vielä pentutarhalla asuessaan.
Mestarit johdattivat kaikki Kuolonklaanin joukkueet sekametsään, johon heidän oli määrä rakentaa pesät. Ilmeisesti eloklaanilaiset työskentelivät omalla puolellaan reviiriä, sillä heitä ei näkynyt missään. Tyrskytassu hänen vieressään liikutteli korviaan kuin säikky jänis ja yritti paikantaa katseellaan jotakin. Aaltotassu pyöritteli silmiään.
”Oletko aina noin varpaillasi?” hän tuhahti raidalliselle kollille, joka siirsi säpsähtäen vaaleanvihreiden silmiensä katseen naaraaseen. Aaltotassu kohotti toista kulmaansa kyseenalaistavasti: Miten tuollainen nynny oli edes päästetty Kuolonklaaniin?
”Eikö sinua muka yhtään hermostuta ajatus siitä, että pidämme harjoitukset rajanaapuriklaanimme kanssa?” Tyrskytassun paksu, takkuinen häntä pöllytti lunta. Aaltotassua kuvotti kollin epäsiisteys ja hän yritti pysytellä tuosta sopivan välimatkan päässä, ikään kuin se olisi voinut tarttua. ”Tarkoitan, hehän voivat vaikka yrittää hyökätä kimppuumme.”
Aaltotassun suusta pääsi naurunhörähdys. ”Hyökätä? Eloklaanilaisetko? Ei todellakaan! He ovat aivan liian heikkoja ja typeriä sellaiseen.”
Tyrskytassu mutisi jotain, muttei ruvennut väittelemään hänen kanssaan asiasta. Ehkä Aaltotassu oli onnistunut tekemään pointtinsa selväksi hänelle.
”Milloin me saadaan aloittaa?” Saukkotassu nurisi kyllästyneenä hänen oikealla puolellaan. Ruskea naaras kuopi lunta tassuillaan turhautuneena. ”Jos emme kohta ala tositoimiin, rakennan pesäni tähän.”
”Pesämme”, Aaltotassu korjasi, luoden oppilaaseen varoittavan katseen. Jos hän rupeaisi sooloilemaan, koko tehtävä vesittyisi ennen kuin ehtisi edes alkaa. ”Meidän on tarkoitus toimia tiiminä, Saukkotassu.”
Saukkotassu muljautti silmiään. ”Joo joo, tiedetään.”
Lopulta Sähkötuho ja Kylmäliekki antoivat heille yhdessä muiden mestareiden kanssa luvan aloittaa. Saukkotassu syöksyi heti ensimmäisenä kahden suuren kiven luo ja rupesi kaivamaan. Aaltotassu ja Tyrskytassu seurasivat hänen perässään hitaammin.
”Pimeyden metsän tähden, mitä sinä oikein puuhaat?” Aaltotassu katsoi epäuskoisesti toveriaan, joka oli ehtinyt puhdistamaan kivenkolon lähes kokonaan lumesta.
”Tehdään tähän pesä”, Saukkotassu intoili, pysähtymättä edes vilkaisemaan heitä. ”Tämä on täydellinen paikka! Kukaan muu ei varmasti ole keksinyt yhtä fiksua ideaa!”
Aaltotassu nieli ärtymyksensä. ”Hyvä on, tehdään se tähän.”
”Oletteko tosissanne?” Tyrskytassu katsoi heitä kuin olisi katsonut kahta päättömänä juoksentelevaa metsäkanaa. ”Tuonne mahdumme hädin tuskin me kolme! Se on aivan liian pieni!”
”Onko sinulla jokin parempi paikka mielessäsi?” Aaltotassu loi kollioppilaaseen terävän silmäyksen. Tyrskytassu luimisti korviaan ja pudisti sitten päätään.
Pienen jupinan ja kinastelun päätteeksi he pääsivät alkuun rakentamisessa. Heidän yhteistyönsä sujui varsin kehnosti: koko ajan joku oli tallaamassa toista varpaille tai huitaisemassa kuonoon kuusenoksalla. Aaltotassusta tuntui, ettei pesä valmistuisi ikinä, mutta lopulta he saivat kuin saivatkin sen kyhätyksi. Päällepäin jo näki, ettei se vastannut vaadittuja mittasuhteita, mutta ehkä muut hyvät ominaisuudet kompensoisivat sitä puutetta.
”Se on valmis”, Saukkotassu tuumasi tyytyväisenä työnsä jälkeen ja astui pari askelta taaksepäin ihaillakseen koko komeutta. Tyrskytassukaan ei näyttänyt erityisen pettyneeltä lopputulokseen, ja jopa Aaltotassun oli myönnettävä sen olevan ihan kelpo pesä.
Hän huomasi silmänurkastaan Sähkötuhon ja Kylmäliekin lähestyvän heitä. Aaltotassu kääntyi kohtaamaan mestarit rintaansa ylpeästi röyhistäen.
”Olemme valmiit.”
//Sähkö tai Kylmä?
//543 sanaa
