Apilatassu

Istuin aukiolla sukien paksua turkkiani turhautuneena. Olin jäljessä ja pahasti! Havutassu oli saanut joka päivä opiskella saalistusta ja taistelua ja minä vain könötin leirissä. Haavani olivat tulehtuneet hoidosta huolimatta, mutta viimein olin taas paremmassa kunnossa ja haavani olivat enää rupia. En vieläkään ollut tyytyväinen siihen töppäilyyn mitä oli käynyt. Miksi olin yrittänyt hypätä puunoksalta toiseen puuhun. Havutassu oli kuulemma onnistunut ensimmäisellä kiipeilykerralla hyvin ja loukkaamatta itseään. Sisareni oli myös kokenut minua enemmän. Kuten ketun reviirillä, ja en edes ollut kunnossa silloin! Toisaalta tuskin minun apuani oltaisiin edes pyydetty. Olinhan vain pahainen typerä oppilas, joka ei totellut ohjeita ja loukkaantui sen takia. Kun sain vihdoinkin ensimmäisen takun suoraksi kuului leirinsuuaukolta rapinaa ja Havutassu astui Katajanoen kanssa sisään. Siskolla oli varpunen suussaan ja hän näytti todella tyytyväiseltä. Olin samaan aikaan harmistunut ja iloinen siskon puolesta. Oli lehtisade ja riistaeläimet olivat enemmän valppaina ja laihempia kun ruokaa alkoi löytyä vähemmän. Se minua myös ärsytti että sisko oli metsästyksessä niin paljon parempi. Katsoin sisareeni pettyneenä ja kun taas käänsin katseeni takaisin etsiäkseni toista takkua. Katseeni pysähtyi kesken kaiken, joku oli tulossa minua kohti!

//Lammikko? 🙂

Author: Sarifiina

Olen positiivinen ja aktiivinen 13 v kirjoittaja joka rakastaa juonikuvioiden keksimistä. Mun hahmoista saa helposti seuraa jos se on tilanteessa vapaa.