Apilatassu
Heräsin huokaisten ja nousin välittömästi ylös. Aikaa oli kulunut jo neljännesosakuun verran ja klaanin jäsen Tuhkajuova oli kuollut hukkumalla Hehkulampeen. Harjoitukset Lätäkkölemmen kanssa olivat kuitenkin jatkuneet normaaliin tapaansa ja nytkin minulla oli harjoitukset. Venytin selkääni ja päästin ison haukotuksen karkaamaan suustani. Havutassu oli jo harjoituksissaan, joten en aikaillut enempää vaan loikin leiri aukiolle. Lätäkkölempi oli siellä minua odottamassa, kuten mestari aina teki.
”Huomenta mitä on tänään ohjelmassa?” Kysyin katsoen mestariini.
”Harjoittelemme lehtikuusilaaksossa yllätyshyökkäyksiä ja taistelemista.” Mestarini selitti ja katsoin tähän ilosta kiehuen.
Halusin olla todella hyvä ja todistaa, ettei koulutus ollut hukkaan mennyttä aikaa. Lätäkkölempi oli pitänyt useita taisteluharjoituksia kuluneen neljännesosakuun aikana ja olin joskus ehtinyt Havutassun kanssa harjoitella niitä keskenään. Seurasin Lätäkkölempeä syvälle lehtikuusilaaksoon. Aluskasvillisuutta oli metsässä paljon joten se oli paras paikka harjoiteluun. Lätäkkölempi pysähtyi pienelle avoimemmalle alueelle jonka ympärillä puut ja muu kasvillisuus kuhisi. Alue oli tallaantunut erilaisissa harjoituksissa joten siihen ei ollut ehtinyt kasvaa uusia kasveja.
”Saat luvan aloittaa, on sinun vuorosi yrittää tehdä yllätyshyökkäys minua vastaan”, mestarini selitti ja pujahdin heti puiden väliin piiloutumaan.
Aloin heti hiipiä hiljaa ettei Lätäkkölempi voisi löytää sijaintiani kuulemalla liikkeitäni. Päässäni raksutti erilaisia ideoita, joilla voisin mestarini yllättää ja voittaa taistelun. Mielestäni puuhun kiipeäminen pitäisi liikaa ääntä, enkä muutenkaan osannut kiivetä puihin. Lisäksi olisihan se ollut ilmiselvä paikka aloittaa hyökkäys. Mieleeni juolahti erilainen tapa hämätä vastustajaa ja hyökätä eri suunnasta mistä tämä oletti. Päätin kokeilla ideaani käytännössä.
Löysin pienen kiven jonka saattaisin onnistua potkaisemaan päin lähintä puuta. Toisaalta minun pitäisi olla myös nopea ja päästä toiseen suuntaan onnistuneesti. Olisiko suunnitelmani edes niin hyvä kuin aluksi ajattelin.
Siirsin katseeni mestariini ja tämän turkkiin. Lätäkkölemmen kaikki aistit olivat valppaana, mutta naaras oli juuri selkä minuun päin. Tein nopean ratkaisun ja juoksin niin äänettömästi kuin osasin ja loikkasin kohti mestarini selkää. Lätäkkölempi oli kuullut minut mutta myöhässä. Tassuni laskeutuivat täydellisesti kohteeseensa ja olin valmiina taisteluun. Refleksin omaisesti Lätäkkölempi kaatui selälleen mutta hyppäsin pois alta, muistaen liikkeen viime harjoituksista. En jäänyt odottamaan ja loikkasin päin mestariani. Naaras oli kuitenkin nopea ja nousi ylös välittömästi valmiina puolustamaan itseään. Jarrutin yllättyneenä vauhtini ja otin uudestaan syöksyn Lätäkkölempeä kohti. Mestarini väisti huonon iskuyritykseni nopealla liikkeellä ja alkoi hyökätä minua kohti. Loikkasin nopeasti sivuun ja tein vastahyökkäyksen. Tähtäsin mestarini kylkeen. Onnistuin saamaan heikon osuman, mutta taas minun oli väistettävä mestarini tassuja. Tällä kertaa emme taistelleet kynnet ulkona jottei vammoja tulisi. Lätäkkölempi oli kuitenkin varoittanut että saattaisimme kokeilla taistelua kynnet esillä.
Väistin nopeasti ja aloin juosta ympyrää niin nopeasti kuin pystyin, mikä ei ollut kauhean kovaa vauhtia. Välillä suuntasin lähemmäs mestariani jaellen iskuja tuon kylkiin tai päähän. Iskut olivat pehmoisia ja Lätäkkölempi torjui niitä taitavasti. Hidastin vauhtini hengästyneenä. Lätäkkölempi oli varoittanut ettei saa väsyttää itseään taistelussa, koska silloin vastustajalla on etulyöntiasema. Olin kuitenkin tehnyt niin harjoituksissa ja vielä Lätäkkölemmen naaman edessä!
Mestarini käytti hyödyksi hidastelujani ja hyökkäsi päin kylkeäni. Olin kuitenkin valmiina hienoisessa kyyryssä. Jalkani huojuivat Lätäkkölemmen iskun voimasta, mutta mestarini opit ensimmäisissä taisteluharjoituksissa olivat juurtuneet mieleeni.
Väistin sivuun ja tein uuden hyökkäyksen Lätäkkölemmen suuntaan viimeisillä voimillani hengitykseni rohisi niin hengästynyt olin.
Ei ollut lopulta yllätys tai mitään, että mestarini sai minut kaadettua maahan loistavan hyökkäyksen päätteeksi. Hengittelin syvään tietäen, että harjoitus jatkuisi, koska tekisimme saman niin, että minun piti päihittää Lätäkkölemmen yllätyshyökkäys.
”Taistelit hyvin ja silloin kun sinulla oli vaikeita hetkiä sait vielä pidettyä itsesi kasassa!” Mestarini kehui ja olin asiasta hyvin iloinen.
Lätäkkölemmeltä kun harvoin sai kehuja piti ottaa ilo irti niistä kehuista, mitä sai.
Asetuin valmius asemiin odottaen tarkasti, milloin Lätäkkölempi tekisi siirtonsa. Kaikki aistini olivat valmiita ja olin valmis väistämään mestarini iskun ja voittamaan taistelun. Olin joskus itselleni hyvin ankara oppimisen suhteen ja petyin itseeni jos asiat eivät sujuneet toivomallani tavalla.
Pitkään aikaan mitään merkkiäkään hyökkäyksestä ei tullut. Lopulta kun aloin jo turhautua pelkkään seisoskeluun, kuulin jotain ääntä. Kun katsoi selkäni taakse näin Lätäkkölemmen loikkaavan suoraan minua kohti. Yritin parhaan mukaan väistää ja onnistuinkin siinä osittain. Lätäkkölempi sai suuntaani kuitenkin iskun joka horjutti tasapainoani. Onnistuin pysymään pystyssä ja nopealla liikkeellä hyökkäsin mestarini kimppuun. Väsymykseni takia taistelu päättyi nopeammin ja olin taas maassa makaamassa.
”Aika palata leiriin pian meillä on rajapartio”, Lätäkkölempi totesi nousten pois päältäni.
Kävelin partion perässä nopein askelin olimme lähellä Eloklaanin rajaa kun haistoin vahvemman hajun. Haju oli vahva joten en voinut sanoa varmasti kummalta puolelta rajaa se tuli. Kun kävelimme vähän matkaa eteenpäin vastaan tuli Eloklaanin partio, joka tuli meitä vastaan. Partion mukana kulki yksi oppilas joka sai kiinnostukseni kasvamaan.
”Hei!” Joku Eloklaanilaisista huudahti tervehdyksen.
Lätäkkölempi vastasi tervehdykseen vain nyökkäämällä. Vaikka en normaalisti ollut puheliaimmasta päästä toinen oppilas kiinnosti minua.
”Hei oletko sinäkin oppilas, minä olen Apilatassu. Mikä sinun nimesi on?”
//Raju?
Author: Sarifiina
Olen positiivinen ja aktiivinen 13 v kirjoittaja joka rakastaa juonikuvioiden keksimistä. Mun hahmoista saa helposti seuraa jos se on tilanteessa vapaa.