Eloklaanin tarinat
205 sanaa | 5 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKuutamolaineen sanat iskivät naaraan rintaan kuin teroitetut kynnet. Kuutamolaine syytti häntä tästä kaikesta?!?! Punaturkkisen naaraan huolesta soikeat kasvot vääntyivät vihaiseen ilmeeseen. “Ai nyt sinun onneton parisuhde ja arvostelukykysi menetys on minun vikani?” Talvikkitakku sihahti ja ponkaisi pystyyn. Laventelitaivas yritti toppuutella naarasta puskemalla hänet takaisin sammalilleen, mutta Talvikkitakku…
191 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä“Jonka kanssa haluaisin pentujako?” kysyin, mutta en aikonut antaa Tupsuturkille aikaa vastata, “Valehtelisin, jos vastaisin kieltävästi.” Turkkini kihelmöi ja halusin puhjeta hymyyn. Tupsuturkin ilme oli kuitenkin muuttumaton. Kolli näytti melkein pettyneeltä kuin olisin tunnustanut ihastukseni maan matosille hänen sijastaan! “En kuvitellut, että pystyisin koskaan enää ihastua samalla…
252 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäPerhopuron kysymys tuli Tupsuturkille täytenä yllätyksenä. Pentuja, omia sellaisia? Tupsuturkki raotti suutaan, mutta sulki sen heti. Yhtäkkiä Tupsuturkki oli täysin sanaton. Punastus hiipi hänen poskilleen ja muurahaiset kipittivät hänen turkissaan. Juuri kun kolli oli vastaamassa, hänen päähänsä luikerteli yksi inhottava ajatus. Mitä jos Perhopuro oli alkanut keskustelemaan…
285 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäNavakka tuuli ravisteli Kallahämyn paksua turkkia, kun tämä asteli metsästyspartion mukana joen viertä. Sen pinta oli rannasta jo hieman jäätynyt, mutta ei tarpeeksi, jotta veden yli olisi uskaltanut kävellä: kalojen selät erottuivat tummasta joesta ohuen kerroksen läpi. Jotkut eloklaanilaiset taitoivat kalastamisen, Kallahämy ei. Hän piti kyllä kalasta,…
420 sanaa | 9 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKujekulta oli juuri kehunut edistymistäni soturikoulutuksessa, niin kuin kaikki emot tekivät myös niiden tyhmimmille oppilaille. Varmasti emoni kehui myös aivan tyhmän Erhetassun edistymistä, vaikka hän oli ainoastaan hyvä etanoiden katselussa. ”Tietenkin se edistyy, mitä luulet?” Oliko Kujekulta kenties kuvitellut, että en koskaan oppisi mitään. Pyh, minähän olin…
165 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäHymähdin surumielisesti ja vilkaisin nopeasti Tupsuturkkiin ennen kuin vastasin tämän kysymykseen. “En usko, että osaisin toimia mestarina. Olisin liian hellä ja pilaisin vielä nuoren soturinalun”, vastasin, “Sinä olet selvästi ajatellut asiaa.” “Niin, no. En ole ehtinyt toimia soturina vielä niin kauaa, että voisin itsevarmasti olla mestari”, kolli…
151 sanaa | 3 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKatselin häntä ärtymyksestä nykien, kun Muistotassu meni taas kerran vaihtamaan klaaninvanhimpien makuualuset. En saatttanut ymmärtää kuinka kolli luuli minua niin typeräksi. Kyllä minä tiesin, että hän vältteli minua. Tahdoin vain teitää miksi. Mitä olin muka tehnyt väärin? “Muistotassu, kyllä minä tiedän, että sinä välttelet minua! Suututinko minä…
287 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäMinttuliekki. Kortetuikkeen kysymys oli ihana. Rakastin yli kaiken muistella emoa, vaikka välillä ikävä tuntui edelleen pahalta. Tuskin kukaan koskaan tottui siihen, ettei toista enää ollutkaan olemassa. Tai oli, mutta ei läsnä täällä meidän kanssamme. Toki turruttava suru oli muuttanut vuodenaikojen kuluessa muotoaan. Nykyisin emon muistaminen toi mieleen…
296 sanaa | 7 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäKääpäpunaa hermostutti hiljalleen saapuva lehtikato. Kaikki tuntuivat jatkuvasti uskottelevan itselleen ja toisille, että klaanilla oli hyvä tilanne riistan suhteen, eikä Eloklaanin tarvinnut huolehtia paljoa – ainakaan vielä. Kuitenkaan se ei saanut kollin hermostusta kaikkoamaan. Hän tunsi, kuinka inha tunne kupli hänen sisällään ja kuristi hänen hengitysteitään. Parhaansa…
186 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössäLaventelitaivaan seura oli juuri sitä mitä olin tähän hätään kaivannut. En aivan ymmärtänyt kaikkea, mitä hänen suustaan pääsi ulos, mutta pelkästään hänen kuuntelemisensa tuntui lievittävän kroonistunutta stressitilaani Varpulaulun puolesta. “Ei sinulla ole mikään kiire löytää mielitiettyä”, naukaisin rauhoittelevasti sisarelleni. “Ja kuten itsekin sanoit: jokaiselle on joku. Ei…
