Harakkahaave
Kirjoittaja: Saaga
Harjoituksista palattuani olin hyvin uupunut, epätavallisen uupunut. Pohdiskelin oloni johtuvan jatkuvasta rasituksesta ja päätin vetäytyä pesääni lepäämään. En kuitenkaan pitkään saanut levätä, sillä kesken unien heräsin hakkaavaan yskään. Hengittäminen koski kurkkuun ja päätä särki. Ei ollut enää varaa arvailulle, olin sairastunut. Nousin ja hoipuin ulos pesästä unisena. Haukottelin ja venyttelin etukäpäliäni. Tassuni tuntuivat hyvin kireiltä, sairauden vitsausta sekin. Menin parantajan pesään, mutta siellä oli pari muutakin kissaa, joten jouduin odottelemaan. Parantaja jakoi kaikille samoja yrttejä, joten aloin jo miettiä jonkin olevan pielessä. Meidät kuljetettiin väliaikaispesään leirin ulkopuolelle. Olin edelleen hämilläni, mutta annoin olla. Ei tästä mitään suurempaa seuraisi. Pesän täyttyessä yskimisen ääni oli melkien jatkuvaa. Tässäpä onkin mukava levätä, ajattelin itsekseni. Painoin tassuni korvilleni ja suljin taas painavalta tuntuvat silmäni. Ruumiini tärisi kylmästä, mutta onneksi muita kissoja oli painautunut kylkeeni. Olimme kaikki ihan hehkuvan kuumia ja lämmitimme toisiamme. Nukahdin lopulta jatkuvasta niiskutuksesta ja yskimisestä huolimatta. Ehkä näin unta tai sitten en. Olin todellakin niin unen tarpeessa, että sain nukuttua loppu yön keskeytyksettä.
