Harakkanauru
Kirjoittaja: Ravn
Hiirenkorvan suurten harjoitusten jälkimainingeissa Kuolonklaanin leirissä oli alkanut käydä kova kuhina. Tyrmistynyttä puhetta jostakin pennusta ja niistä hämäräperäisistä luopioista, joita oli ilmaantunut Kuolonklaanin reviirille yksi toisensa perään kuin leskenlehtiä keväthankeen. Yhden tai kaksi erakkoa olisi vielä voinut suvaita, mutta kolmessa oli jo jotain pielessä.
Minä en ollut ollut missään tekemisissä oppilaiden kanssa sen jälkeen, kun Sirpalepisara oli ansainnut soturinimensä. Siispä en tiennyt tarkalleen, mitä harjoituksissa oli oikein tapahtunut, mutta mitä ikinä se olikin, se kuulosti pahalta. Arvelin, että Kuolonklaanin ja Eloklaanin välit tulisivat kiristymään entisestään. Ja elleivät kissat kykenisi hillitsemään itseään, täysimittainen sota saattoi vaania jo aivan kulman takana. Halusin ajatella olevani uskollinen Kuolonklaanille, mutten sentään niin uskollinen, että suostuisi kuolemaan jossain naurettavassa ja turhanpäiväisessä konfliktissa, jonka pahaiset erakot olisivat saaneet aikaan. Niin, luopiokolmikon liikkeelle sysäämä fiasko ei ollut minun ongelmani. Sitä paitsi, mikäli erakoilla oli yhtään järkeä, he tulisivat elämään ainakin jonkin aikaa pelossa, kavahtaen jokaista oksanrasahdusta. Sillä mikäli kolmikko löydettäisiin, sekä Kuolonklaani että Eloklaani saattaisivat hyvinkin olla valmiita repimään heidät kaikki siltä istumalta kappaleiksi. Jollakin kierolla tavalla ajatus huvitti minua.
Moni asia tulevaisuudessa lepäsi puhtaasti arvailun varassa, mutta se ainakin oli varmaa, että kuolonklaanilaiset tulisivat kaiken tapahtuneen jälkeen luottamaan erakoihin yhä vähemmän ja vähemmän. Kuka tietää, mitä siitäkin seuraisi, kun Punatähden tulisi aika menettää viimeinen yhdeksästä hengestään ja vanhasta mestaristani, Henkäysvarjosta, tulisi Kuolonklaanin uusi päällikkö. Harmaaraidallinen kolli tunnetusti vihasi klaanin ulkopuolisia kissoja ja olisi varmasti valmis tekemään mitä tahansa päästäkseen niistä lopullisesti eroon ja pitääkseen Kuolonklaanin puhdasverisenä. Varapäällikkö oli kissa, joka ei mielestäni sopinut johtamaan klaania. Tämä saattoi hallita muiden kissojen komentamisen, mutta muita päällikölle oleellisia piirteitä minä en kollissa sitten nähnytkään.
// 264 sanaa
