Hiljaisuuspentu

166 sanaa | 4 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)

Kirjoittaja: Käärmis

Hiljaisuuspentu istuskeli vielä hetken aukiolla ja Rosmariinipentu tuli hänen luokseen kollia iloisesti tervehtien.
Hiljaisuuspentu loikkasi ylös iloisesti hymyillen ja häntä innokkaasti taivasta kohti sojottaen.
“Hei vaan, Rosmariinipentu! Miten voit?” kolli kysyi iloisesti ja ääni täynnä intoa. Hän halusi todella tutustua Rosmariinipentuun, ehkä heistä voisi tulla läheisiä ystäviä? Kolli oli toiveikas, hän todella halusi lisää ystäviä.
*Mutta entä jos Rosmariinipentu ei pidäkkään minusta?* hän mietti ja hänen turkkiaan syyhysi. Hän kiemurteli paikallaan ja heilutteli häntäänsä. *Entä jos hän pitää minua typeryksenä! Mitä minä silloin teen!* Hiljaisuuspentu ajatteli hädissään. *En halua, että hän vihaa minua!*
Hän uppoutui ajatuksiinsa ja alkoi miettimään mitä kävisi, jos naaras alkaisi vihata häntä. Vihaisiko silloin hänen siskonsa Kamomillapentukin Hiljaisuuspentua. Nuori kolli värähti hieman ja antoi itsensä miettiä syitä, miksi häntä vihattaisiin.
“Hiljaisuuspentu?” Rosmariinipennun ääni havahdutti kollin ajatuksistaan. Hän huomasi naaraan myös tökkäävän häntä.
“Ai anteeksi mitä?” nuori kolli kysyi. “Olin ajatuksissani enkä kuulut.”
*Nyt hän ainakin vihaa minua, kun en edes keskity hänen juttuihinsa! Olen surkea ystävä!*

//Rosmis

KP-boosti käytössä

Author: Elandra