Hiljaisuuspentu
Kirjoittaja: Käärmis
Rosmariinipentu sanoi kysyneensä, mitä he voisivat tehdä ja ehdotti, että he voisivat leikkiä sammalpalloa.
Hiljaisuuspentu oli asiasta saman tien aivan intona ja he aloittivat leikin. Rosmariinipentu nappasi sammalpallon valmiina heittämään sen kollille ja Hiljaisuuspentu kyyristyi valmiina hyppäämään. Kuitenkin Rosmariinipentu vain kääntyi ja lähti karkuun.
Hiljaisuuspentu innostui ja lähti nopeasti tämän perään. Hän ravasi niin lujaa kuin vain pääsi ja syöksähti naarasta kohti innoissaan. Rosmariinipentu kaatui kumoon ja Hiljaisuuspentu mätkähti hänen vierelleen naureskellen.
“Nappasinpas sinut”, kolli nauroi. Hän kuitenkin myös haukotteli väsyneesti. “Anteeksi, päiväunet ovat jääneet välistä”, kolli pahoitteli ja nousi maasta.
“Ei se mitään. Turhaan sinä pyytelet anteeksi”, Rosmariinipentu naukaisi hymyillen. Hiljaisuuspentu punastui ja painoi päänsä nolostuneena..
“No kun, en haluaisi, että pieni väsymykseni häiritsisi leikkejämme”, kolli naukui tassujaan tuijotellen. “Haluan leikkiä kanssasi ja viettää aikaa yhdessä”, hän sanoi vaivaantuneena tassujaan siirrellen. Kollia nolotti olla heidän leikkinsä esteenä, joten hän ei uskaltanut nostaa missään kohtaa katsettaan taas Rosmariinipentuun, peläten, että naaras toruisi häntä jostain syystä.
//Rosmy
KP-boosti käytössä
