Hiljaisuusvarjo
Kirjoittaja: Käärmis
Rosmariinikynsi ei antanut kunnollista mielipidettä Syöksyaskelta kohtaan. Se jätti paljon tulkitsemisen varaa Hiljaisuusvarjolle. Tietenkään valkoruskea soturi ei ollut ollut siinä koskaan erityisen hyvä, joten hänelle olisi ollut parempi vain saada suoria vastauksia. Ken tietää, ehkä harmaa soturitar piti siitä, että kollit olivat kireitä, kylmiä ja tuntuivat tahtovan muille vain kaikkea pahaa aina, kun pystyivät. Olihan hänkin sentään ollut erityisen läheinen lähes aina Lepakkohuudon kanssa.
Hiljaisuusvarjo ei saanut edes kunnollista tilaisuutta ryhtyä taas uuteen puheeseen, kun Rosmariinikynsi jo tyrmäsi hänet. Naaras ei ilmeisesti arvostanut sitä, kuinka paljon kolli höpötteli, kun tarkoituksena oli saada jotain syötävää klaanille. Hiljaisuusvarjo ymmärsi hänen ärtymyksensä, mutta ei voinut kieltää pientä loukkaantumisen tunnetta. Hän yritti vain esittää mielipidettään!
“Ajattelin, että sinun olisi vain ollut hyvä tietää, kuinka onneton sisaresi tuntuu olevan suhteessaan Syöksyaskeleen kanssa. Olen hänen ystävänsä ja huolehdin hänen peräänsä. Ajattelin, että hänen sisarenaan sinäkin tahtoisit auttaa Kamomillapyörrettä. En halua vain katsoa vierestä, kun hän kärsii!” valkoruskea kolli naukaisi hieman epätoivoisella äänellä. Kaikki se olisi voitu välttää, jos oranssi naaras olisi valinnut hänet nykyisen kumppaninsa sijasta, mutta asialle ei enää voinut mitään.
//Rosmyriimi?
