Hilleripilvi
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Hilleripilven oli tukahdutettava kehräyksensä saadessaan Laineliekin mukaan keskusteluun. Naaras vaikutti katuvan sitä saman tien, mutta enää tämä ei voinut perääntyä.
“Tietenkin mahtavaa”, kirjavaturkkinen kollisoturi vastasi rintaansa röyhistäen. Hän ei kuitenkaan ollut aivan varma, tarkoittiko todella sitä, mitä sanoi. Oli vaikea vertailla keskenään asioita, joista toisesta hänellä ei ollut oikeastaan minkäänlaisia kokemuksia. Olihan hän toki ollut toisinaan hieman yksinäinen, mutta ei se välttämättä huono juttu ollut. Ainakaan hänen ei ollut tarvinnut tapella leluista tai ruoasta pentuetoverusten kanssa. Sitä paitsi, kun hän oli päässyt oppilaaksi, hänen elämästään oli tullut kerrassaan täydellistä, kiitos Kaamoskukan. Tuo tummaturkkinen soturi oli hänen elämänsä valo, eikä yksikään äänekäs tai ärsyttävä sisarus olisi voinut tarjota hänelle mitään sitä parempaa.
“Pentuetoverit voivat olla oikeita piikkejä lihassa, jos sille tuulelle sattuvat.” Hilleripilvi loi Laineliekkiin myötätuntoisen katseen. “Mutta sinunlaisesi kykenevä ja itsenäinen soturi pystyy loistamaan siitä huolimatta! Sisaruksesi tuskin tulevat pääsemään samalle tasolle sinun kanssasi, ainakin jos he jatkavat muiden paapottavana olemista läpi soturi-ikänsä – vai mitä?” Kolli silmäili siniharmaata naarasta tyynesti, mutta hänen turkkinsa alla kihisi uteliaisuus. Häntä kiinnosti tietää, miten helposti Laineliekki olisi valmis kääntymään sisaruksiaan vastaan.
//Laine?
