Hilleripilvi
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Perhoset lepattelivat Hilleripilven vatsassa tuntiessaan Kaamoskukan nojaavan lähemmäs. Tabbykuvioisen soturin turkki kosketti hänen omaansa, ja se tuntui melkein yhtä kuumalta kuin jos liekit olisivat nuolleet sitä. Hänen oli vaikea pitää ajatuksensa järjestyksessä tämän ollessa niin lähellä; kollin läsnäolo oli hänelle kuin kissanminttua.
Ellei hän olisi ihaillut Kaamoskukkaa niin syvästi, hän olisi saattanut kyseenalaistaa sen, miten tämä puhui emostaan, klaanin varapäälliköstä, joka oli aikanaan saanut pentuja erakkosyntyisen kollin kanssa. Juuri tuo kyseinen kolli oli Kaamoskukan ja tämän sisarusten isä. Ilman tuota Kaamoskukkaa ei olisi siis olemassa.
Ajatus oli niin raastava, että Hilleripilven oli sysättävä se pois mielestään. Hän olikin salaa kiitollinen siitä, että Pimentovarjon standardit olivat niin matalat, että tämä oli päätynyt valitsemaan juuri Turmaloikan kumppanikseen ja saamaan pentuja tuon kanssa. Koska juuri tuosta epätäydellisestä yhdistelmästä oli syntynyt täydellinen kissa, Kaamoskukka.
Kaamoskukan viikset kutittivat Hilleripilven kuonoa, kun tämä kosketti sitä omallaan. Hän imi sisäänsä soturin tuttua tuoksua, joka sai hänet miltei lentämään. He olivat hetki sitten puhuneet Pimentovarjosta ja Henkäystähdestä ja päällikkyydestä, mutta hän oli aivan liian ihastuksissaan muistaakseen kunnolla, mitä Kaamoskukka oli juuri sanonut niistä.
“No, minä en kyllä pane pahakseni, että emosi rakastui johonkin erakkoon”, häneltä lipsahti, ja silmänräpäystä myöhemmin tajusi vasta, mitä oli sanonut. Hän katsahti hätääntyneenä entiseen mestariinsa ja yritti selitellä: “Tai siis en minäkään erakoista pidä. Mutta jos Pimentovarjo olisi saanut pentuja jonkun muun kanssa, ei sinua olisi olemassa, eikä täällä olisi ketään, joka oikeasti osaisi parantaa asioita klaanissa.”
Hilleripilvi luimisteli korviaan hermostuksissaan. Hän ei halunnut Kaamoskukan luulevan, että hän ajatteli niin kuin kaikki erakkomyönteiset vetelykset.
//Kaamos?
