Hilleripilvi

184 sanaa | 5 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)

Kirjoittaja: EmppuOmppu

“Ainahan minulla on aikaa kunnioitetulle sotasankarille”, Hilleripilvi naukaisi ja kumarsi pienesti, osittain leikillään, mutta hänen äänestään kuuluva arvostus oli aitoa. Hän vilkuili vaivihkaa ympärilleen ja huomasi Henkäystähden olevan matkalla pesälleen Pimentovarjo perässään. Sitten hän suoristautui ja katsoi Kaamoskukkaa silmiin tietäväinen virne naamalleen pyrkien. “Oi, minulla kyllä juoruja riittää. En vain voi kertoa niitä tässä tai joudun hankaluuksiin.”
Kaamoskukan silmät siristyivät kiinnostuneesti. “Ymmärrän. Mennäänpä käymään sitten pienellä happihyppelyllä.” Kollin komea, puuhkamainen häntä hipaisi ohimennessään Hilleripilven kuonoa, kun tämä lähti kävelemään edeltä leirin uloskäynnille. Hilleripilvi koko ajatuksensa ja tassutti viikset mielihyvästä väristen vanhemman soturin perään.
Soturit kulkivat jonkin matkaa peräkanaa partioiden tallomalla polulla, kunnes olivat päässeet tarpeeksi pitkän välimatkan päähän leiristä. He vaelsivat pääpolulta vielä syvemmälle metsään, jossa he olisivat varmasti riittävän kaukana ylimääräisiltä korvapareilta.
“Me kohtasimme tänään partiossa mäyrän”, Hilleripilvi aloitti, kun he olivat ottaneet mukavat asennot erään tuuheaoksaisen kuusen alla. Puun juurien ympärillä lunta ei ollut niin paljon kuin muualla. “Onnistuimme ajamaan sen tiehensä, mutta emme täysin tappioitta. Henkäystähti menetti nimittäin yhden hengen.” Täplikäs kolli tarkkaili tummaturkkisen soturin reaktiota. Sen pohjalta hän voisi itsekin päättää, miten suhtautuisi asiaan.

//Kaamos? 😉

KP-boosti käytössä

Author: Elandra