Hilleritassu
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Hilleritassu oli ollut sukimassa turkkiaan oppilaiden pesällä, kun Kaamoskukka oli tupsahtanut paikalle ja kutsunut hänet mukaansa. Oppilas ei ollut odottanut kollin pyytävän häntä seuraansa enää tänä iltana, sillä he olivat olleet jo aiemmin päivällä taisteluharjoituksissa. Ei sillä suinkaan, että hän olisi valittanut – päinvastoin. Hän eli soturin huomiosta, ja juuri nyt hän tunsi olevansa taas elossa enemmän kuin koskaan.
Kaamoskukka oli johdattanut hänet soturien pesään. Matkalla tänne kolli oli napannut leirin sisäänkäynnin tuntumasta joltakin kaiketi siivouksen yhteydessä lojumaan unohtuneita piikkejä. Hilleritassu oli aluksi ihmetellyt, mitä varten Kaamoskukka tarvitsi piikkejä, kunnes he olivat saapuneet tämän veljen, Pyräkkäpirun, vuoteen luo, ja ajatus oli valjennut hänelle. Klassikko jekku – Kaamoskukalla oli makua!
Hilleritassu hiipi Kaamoskukan ojentamien piikkien kanssa tämän veljen nukkumapaikan ääreen, vilkaisi vaivihkaa lapansa yli pesän suulle varmistaakseen, ettei jekun kohdetta näkynyt, ja ryhtyi sitten piilottamaan piikkejä sammalten sekaan. Hän peitteli tekonsa jäljet huolella, jotta Pyräkkäpiru ei tajuaisi kepposta ennen kuin ehtisi langeta siihen, ja kääntyi sitten Kaamoskukan puoleen.
”Mestarillista työtä, vaikka näin itse sanonkin”, oppilas virnisti tyytyväisenä. ”Olen oppinut parhaalta.” Hän siristi silmiään Kaamoskukalle edelleen virnuillen. Hänestä tuntui siltä kuin hän olisi uneksinut. Kaamoskukan kanssa vietetty vapaa-aika oli hänen unelmiensa täyttymys!
//Kaamos?
