Höyhenhalla
Kirjoittaja: Saaga
Höyhenhalla istui tylsistyneenä aukiolla. Leppävarjo oli jossakin partiossa ja Höyhenhalla ei saanut lähteä yksin leiristä joten hän tuijotteli taivaalle miettien asioita. Kun pari päivää aikaisemmin Höyhenhalla ja Leppävarjo olivat julkistaneet kumppanuutensa Höyhenhallan vanhemmille, Pikkukaaos oli ollut innoissaan ja höpöttänyt Leppävarjolle kaiken näköistä. Kaksikoista kummatkin olivat puheliaita luonteita. Höyhenhalla oli katsonut hymyillen vierestä. Sitten Leppävarjo ja hän olivat jutelleet pentujen saamisesta ja Höyhenhallan kantana oli, että hän ei halunnut pikkuisia toistaiseksi. Hän haluaisi nähdä Hahtuvatassun, Untuvatassun ja Katajatassun nimityksen sotureiksi ennen kuin makaisi taas pentutarhalla uusi pentue vierellään. Ajatus tuollaisena kuulosti hirveältä. Leppävarjo oli nyökytellyt ja kertonut haluavansa perheen lisäystä, kun Höyhenhalla olisi valmis ja se tuntui Höyhenhallastakin hyvälle idealle. Hän tietenkin kuuntelisi kumppaniaan. Pikkuiset houkuttelivat naarasta kuitenkin kovasti ja hän päätti lähteä pentutarhalle tutustumaan Tuhkajuovan pentuihin. Naaras nousi ylös ja tassutti pentutarhaan. Lokkipentu nukkui emonsa kupeessa ja Sulkavirta oli piilottanut päänsä tassuihinsa. Kun Höyhenhalla käänsi katseensa alas päin, pikkuinen pentu tapitti Höyhenhallaa tämän käpälien juuresta. Höyhenhalla hymyili pennulle ja tämä esittäytyi Lampipennuksi.
“Hei vain Lampipentu. Olen Höyhenhalla”, Höyhenhalla esitteli itsensä toiselle. Lampipentu oli Höyhenhallan mielestä oikein kaunis pikku pentu vaikka saattoikin näyttää mitään sanomattomalta tasaisen harmaassa turkissaan. Hieman tummempi tabbykuvio sopi naaraalle kauniisti – olihan kauneus katsojan silmässä.
//Lampi?
