Höyhentassu
Kirjoittaja: Saaga
Kävelimme yhdessä metsässä Nupputassun kanssa. Nupputassu oli minulle uusi tuttavuus. Hän oli aika tuore oppilas vasta kun taas itse olin ollut oppilaana jo hieman pidempään. En ollut ollut vielä uskaltaunut puhumaan kun taas Nupputassu vaikutti aika puheliaalta. Tassuttelimme lähemmäs jokea vanhempien ja sammaleisten puiden luo. “Nupputassu?” sanoin. “Oletko ennen kerännyt sammalia?” kysyin naaraalta. Nupputassu pudisti päätään hymyillen. “Anna kuin näytän miten se tehdään,” sanoin ja vedin Nupputassua lähemmäs itseäni. Asetin tassuni kuperaan muotoon ja kaapaisin sammalsuikaleen irti rungosta. “Vedä sammal niin ettei siihen tartu kaarnaa,” neuvoin ja Nupputassu kokeili. Hän kaapaisi myös sammalsuikaleen puusta – ei niin siistin kuin olin itse saanut mutta hyvän ensi kertalaiselle. “Hyvä,” kehuin. “Kiitos, kun opetit minua,” Nupputassu hymyili hieman ujosti. Nuorempi oppilas keräsi itselleen hyvän kasan sammalia ja nosti sitten ne opettamallani tavalla. Nostin omat sammaleni – joita oli hieman vähemmän ja lähdimme yhdessä leiriin sammalet kantamuksinamme. Kehräsin iloisesti nähdessäni mestarini Pikiturkin. Laskin sammalet leirin keskelle jaettavaksi ja kiiruhdin tämän luo. “Olen pahoillani siitä viimekertaisesta,” sanoin hiljaa katuva ilme kasvoillani. “Saat anteeksi,” mestari sanoi ja nuolaisi korvallistani. Nyökkäsin ja tassuttelin leirin reunalle istuskelemaan.
//Huomen
