Huomenkyyhky
Kirjoittaja: Aura
Huomenkyyhky katsahti Tuimakatseeseen kysyvänä, kun kolli siirtyi kauemmaksi antaen kaksikon välille muodostua pienen tilan. Naaras ei kuitenkaan antanut sen haitata tutustumista sen enempää, vaan tapansa mukaisesti hän alkoi höpöttää omista kuulumisistaan. Hän oletti saavansa Tuimakatseelta takaisin yhtä pitkän vastauksen, mutta kolli naukaisi hymähtäen hänen päiväänsä kuuluen hyvää. Naaras ei kuitenkaan pahastunut lyhyestä vastauksesta, vaan hymyili vanhemmalle kollille aurinkoisesti. Häntä ei lyhyet vastaukset haitanneet! Tuimakatse naukaisi, ettei hänelle oltu suotu oppilasta Lumikkoviiksen jälkeen. Naaraskissa kallisti päätään kummastuneena, Tuimakatsehan oli kokenut soturi ja Lumikkoviiksestäkin oli tainnut kasvaa hieno soturitar. Naaraalla oli jo pentujakin. Huomenkyyhkystä tuntui, että kaikki nuoremmat hankkivat häntä nopeammin pentuja.
”Luulisihan sitä nyt, että sinä kokeneena soturina saisit pian oppilaan! Saihan Mäyräkynsikin, vaikka hän on sinua paljon nuorempi soturi. Ja minä! Minäkin olen sinua nuorempi”, valkokirjokilpikonnakissa hämmästeli ja hänen häntänsä viuhtoi edestakaisin. Tuimakatse tokaisi tympeän naukaisun Huomenkyyhkyn tarinaan, mutta naaras ei tehnyt elettäkään lähteäkseen Tuimakatseen seurasta. Tuimakatse vaikutti niin mukavalta kissalta, vaikka olikin hieman hiljaisempaa sorttia. Naaras piristyi huomattavasti, kun tummaturkkinen kissa esitti hänelle vapaaehtoisesti kysymyksen. Kirjavan kissan hymy leveni levenemistään.
”Suunnitelmiako, minullako? Vaikka millä mitalla! Toivetassun koulutusta, totta kai. Hän on kuitenkin tällä hetkellä vapaalla ja kävimme hetki sitten harjoituksissa. Hei, minä keksin! Lähde sinä joskus minun ja Toivetassun mukaan harjoittelemaan. Hänelle tekisi hyvää oppia kaltaiseltasi soturilta, osaat varmasti jotain mitä minä en osaa! Ja sitten ajattelin, että me voisimme lähteä esimerkiksi kävelylle tai katselemaan oravia. Miltä kuulostaisi?” Huomenkyyhky naukaisi iloisesti ja katsoi Tuimakatsetta innostunut ilme kasvoillaan. Tuimakasvoinen kollikissa ei kuitenkaan näyttänyt yhtä innostuneelta eikä Huomenkyyhky keksinyt mistä ihmeestä se johtui.
”Toivetassun koulutus edistyy hyvin, hänen vahvuutensa ovat taistelemisessa. Mestarina on kyllä ollut mukavaa, toivottavasti saan Toivetassunkin jälkeen vielä oppilaan!” valkokirjokilpikonnakuvioinen kissa naukui haaveillen ja räpäytti silmiään.
”Oletko sinä ollut Lumikkoviiksen kanssa tekemisissä hänen koulutuksensa jälkeen? Oletko jo käynyt katsomassa hänen pentujaan? Ne ovat niin suloisia! Eikö sinulla joskus ollut toinenkin oppilas, miten en nyt satu muistamaan hänen nimeään?” Huomenkyyhky räpätti ja lipaisi huuliaan hieman nälkäisenä. Naaras vilkaisi kaihoisasti Tuimakatseen saaliiseen ja siirsi silmänsä sitten taas tummaturkkisen kissan omiin keltaisiin. Huomenkyyhky kallisti päätään ja katsahti taas saaliiseen. Olisiko Tuimakatse niin kiltti ja ymmärtäisi naaraan vihjeen riistan jakamisesta?
//Tuima?
