Jääviilto
Kirjoittaja: Elandra
Suurin raivo laantui Jääviillon kuullessa Kaamostassun sanat:
”Kai taistelemme jatkossakin yhtä totisesti? Tarkoitan, että kynnet harjoituksissa voisivat olla mielenkiintoinen lisä ja tehostaisi varmasti oppimistani. Vai, pelkäätkö häviäväsi näin komealle oppilaalle?” Vaikka nuoren oppilaan kasvoilla olikin raivostuttavan omahyväinen virne, Jääviilto ei voinut kieltää olevansa tyytyväinen hänen sanoihinsa. Ehkä Kaamostassu ei ollutkaan niin toivoton tapaus, mitä soturi oli aluksi ajatellut. Kenties harjoitukset oppilaan kanssa voisivatkin olla ihan mukavia, vaikkei kollista olisikaan vastusta soturille vielä moneen kuuhun.
”Tietysti taistelemme”, punaruskea kolli murahti, ”mutta jos kuulen sinun narisevan vielä kerrankin turkkisi sotkeutumisesta, aion toteuttaa uhkaukseni empimättä.” Soturin katse porautui syvälle Kaamostassun harmaansinisiin silmiin. Tabbykuvioinen oppilas ei näyttänyt enää yhtä tyytyväiseltä kuin äsken, mutta tämä kuitenkin nyökkäsi.
”Sinun rökittämisesi on varmasti sen arvoista”, kolli murahti ja sipaisi kielellään käpäläänsä. Jääviilto murahti ja pyöräytti silmiään.
”Luulet itsestäsi liikoja pentu. Varo vain, kun joskus lopulta törmäät todellisuuteen”, soturi virnisti. Hän tulisi nauttimaan täysin rinnoin taisteluharjoituksista nuorta kissaa vastaan. Hän olisi soturille oiva leikkikalu, johon purkaa ylimääräistä energiaa ja raivoa. Jääviilto oli myös varma, että hänen tapansa kouluttaa Kaamostassua tekisi kollista erinomaisen taistelijan. Kenties klaanin jäsenet oppisivat viimeinkin arvostamaan Jääviillon kykyjä toimia mestarina, kun hänen kouluttamastaan soturista tulisi yksi klaanin parhaimpia taistelijoita. Punaruskea soturi paransi ryhtiään.
”Eiköhän sitten aloiteta ihan oikeat harjoitukset. Hyökkää kimppuuni”, Jääviilto komensi oppilastaan.
//Kaamos?
