Jääviilto
Kirjoittaja: Elandra
Jääviilto ei ollut uskoa korviaan, kun Punatähti oli ilmoittanut edes harkitsevansa erakoiden ottamista klaaniin! Ellei Henkäysvarjo olisi hoitanut puhumista, Jääviilto olisi sanonut päällikölle suorat sanat ja kertonut, miten hiirenaivoinen päällikkö oli. Noin vain Punatähti tylytti Henkäysvarjoa ja siirtyi omaan pesäänsä. Ettäs kehtasi!
Kun tilanne oli ohi ja kuolonklaanilaiset olivat siirtyneet takaisin omiin touhuihinsa, Jääviilto kiiruhti Henkäysvarjon luokse. Varapäällikkö oli asettunut kallionseinämän eteen ja silmäili mietteliäänä pääaukiota. Kun punaruskea soturi lähestyi, varapäällikkö käänsi katseensa tämän suuntaan.
”Et voi jättää asiaa sikseen, meidän on tehtävä jotakin”, Jääviilto ärähti ja piiskasi hännällään vihaisena ilmaa, ”ne erakot eivät saa liittyä Kuolonklaaniin!” Henkäysvarjo käänsi katseensa pois soturista, mutta nyökytteli hitaasti päätään.
”Pysy rauhallisena, Jääviilto. Minulla on kyllä suunnitelma, ja sinä saat auttaa minua siinä”, raidallinen kolli tokaisi vilkaisemattakaan toisen suuntaan.
”No? Käynkö tappamassa ne erakot niiden nukkuessa?” Jääviilto myhäili virnuillen, mutta Henkäysvarjon ilme pysyi vakavana. Kolli pudisti päätään.
”Kerää partio kasaan, niin kerron kaikille yhtä aikaa. Meidän on tarkastettava eteläraja siltä varalta, että siellä on enemmänkin erakoita”, Henkäysvarjo tokaisi ja tämän kasvoille piirtyi pieni virne, ”partioon lähtevät meidän lisäksemme Kalmakuu, Sähkötuho, Pimentovarjo, Aaltosalama, Tuimakatse ja Narsissitassu.”
Jääviilto ei pitänyt siitä, että Henkäysvarjo käskytti häntä, mutta punaturkkisella kollilla ei tainnut olla varaa kieltäytyä. Niinpä hän alkoi etsiä leiristä partioon lähteviä kissoja. Ensimmäisenä kolli näki Pimentovarjon, joka istuskeli yksin piikkihernemuurin liepeillä. Musta soturi ei näyttänyt ilahtuvan, kun Jääviilto lähestyi häntä ilkikurinen virne kasvoillaan.
”Onnittelut, pääset mukaan Henkäysvarjon johtamaan partioon. Me taidamme tappaa ne erakot”, Jääviilto kuiskasi virnuillen, ennen kuin käänsi mustalle kissalle selkänsä ja lähti haalimaan kasaan muita partion jäseniä.
Viimein partio oli kasassa, ja Henkäysvarjo johdatti sen ulos leiristä. Vain muutama auringonsäde pilkisti enää puiden takaa, ja metsässä oli hämärää. Toisin kuin Jääviilto oli toivonut, varapäällikkö oikeasti suuntasi kohti etelää eikä Lehtikuusilaaksoa. Tunnelma partiossa oli melko kireä, eikä kukaan sanonut mitään. Kaikki varmasti tiesivät, että Henkäysvarjolla olisi jotakin painavaa sanottavaa.
Ukkospolun tuntumassa Henkäysvarjo pysäytti partion. He jäivät seisoskelemaan puiden kantojen keskelle ja odottamaan, että varapäällikkö kertoisi suunnitelmastaan.
”Meidän on tapettava ne erakot ensi yönä. Jos päästämme ne Kuolonklaaniin, ne lisääntyvät ja koko klaani on pian pelkkä vitsi, kun puhdasverisiä on vain murto-osa. Aion järjestää partion, joka hoitaa erakoiden telottamisen ja keksii kanssani selityksen sille, miksi partion oli tapettava erakot”, raidallinen kolli naukui vakavalla äänellä, ”jos jollakulla on jotakin sitä vastaan, sanokoot sen nyt.”
//Pimento, Aalto, Tuima tai Narsissi?
