Jääviilto
Kirjoittaja: Elandra
Aurinko oli juuri noussut, ja partiot olivat lähteneet matkoihinsa. Jääviillon aamupäivä oli vapaa, hän joutuisi vasta aurinkohuipun aikoihin partioon.
Soturi maleksi tylsistyneenä leirin pääaukiolla ytirräen löytää arvoistaan seuraa, mutta se oli osoittautunut haastavaksi tehtäväksi. Hän olisi mielellään vaihtanut kuulumisia vaikkapa Henkäysvarjon, Harakkanaurun tai uuden tuttavuutensa Varissulan kanssa, mutta kolmikosta jokainen oli jossain omilla teillään. Jääviilto joutuisi taas tyytymään seuraan, joka olisi alemmassa kastissa, mitä punaruskea soturi itse oli.
Soturi silmäili arvostellen leirissä olevia kissoja. Hänen katseensa pysähtyi oppilaiden pesän edustalla yksin istuvaan Höyhentassuun. Valkea oppilas olisi varmasti ollut erinomainen kohde, mutta Jääviilto löysi leiristä jotakin paljon parempaa.
Kolli näki Kylmäliekin astelevan ulos sotureiden pesästä epäilyttävän varovaisesti hiipien. Savunharmaa kolli vilkuili taakseen ja näytti kumman helpottuneelta huomatessaan, ettei kukaan seurannut häntä. Niinpä tietenkin, hän varmasti pakoili sitä suulasta erakkoa, Jääviilto pohti mielessään. Kolli oli nähnyt rakkaan veljensä viettävän epäilyttävän paljon aikaa Huomenkyyhkyn kanssa viime aikoina. Kilpikonnakuvioinen naaras tuntui olevan aina siellä, missä Kylmäliekkikin oli. Jääviilto ei käsittänyt, mitä naaras näki hänen epäonnistuja-veljessään. Kylmäliekki oli tylsä ja mitään sanomaton kissa, joka sulautui varjoihin paremmin kuin varjot itse. Miten sellainen hölöttäjä kuin Huomenkyyhky oli ikinä osannut iskeä silmänsä Kylmäliekkiin?
Vaalean punaruskea kolli kulki ryhdikkäästi leirin aukion poikki veljensä luokse, lähestyen tätä takaapäin. Kuullessaan lähestyvät askeleet, Kylmäliekki säpsähti ja kääntyi nopeasti ympäri. Jääviilto oli hitusen pettynyt, kun hänen rakas veljensä ei näyttänyt lainkaan innostuneelta Jääviillon.
”No? Miksi näytät siltä kuin olisit tehnyt jotakin ilkeyksiä?” punaruskea kolli kysyi päätään pudistellen ja jatkoi tympääntyneenä pian sen jälkeen, ”etkö aio edes tervehtiä rakasta veljeäsi?”
”Huomenta, Jääviilto”, Kylmäliekki sai sanotuksi, ennen kuin Jääviilto ehti sanoa mitään. Kolli sivuutti täysin veljensä tervehdyksen ja jatkoi jo seuraavaan aiheeseen:
”Kai sinä tiedät, ettei sinun pitäisi liikkua sellaisen kissan kanssa kuin Huomenkyyhky?”
Kylmäliekki kallisti kysyvästi päätään, mutta Jääviilto ei antanut veljelleen suunvuoroa:
”Hän ei ole kuolonklaanilainen, ja sinä olet. Vaikket sinäkään ole kummoinen soturi, olette aivan eri tasoilla. Huomenkyyhky on aivan alhaalla ja tietenkin sinäkin olet, mutta olet vähän ylempänä kuin hän. Et kai tahdo tahrata minun ja sukuni mainetta toveeraamalla sellaisen kissan kanssa?”
//Kylmä?
