Jänötassu
“Jänötassu! Jänötassu! Katso tätä!” Oravapentu naukaisi innokkaasti ja pian pieni oranssi kolli oli veljensä niskassa. Jänötassu älähti, kun pennun paino ilmestyi puun matalalta oksalta hänen päälleen, mutta se ei oikeasti sattunut.
“Senkin pieni soturi!” harmaanruskea oppilas naurahti ja kiepsahti pennun alla niin, että onnistui vetämään tämän etutassujensa ja rintansa väliin.
“Säikytin sinut, enkö säikyttänytkin?!” Oravapentu kikatti. Jänötassu kehräsi ja suki veljensä päälakea.
“Sinusta olisi tullut mahtava soturi. Kaikkien olisi aina pitänyt olla varpaillaan sinun seurassasi”, tähtioppilas naukaisi ja päästi veljensä otteestaan. Oli sääli, ettei pentu polo ollut päässyt edes oppilaaksi asti. Kun elämä loppui niin lyhyeen, se oli aina surullista. Sypressikuiskeelle sen oli täytynyt olla erityisen rankkaa. Katsoa pentunsa kuolemaa niin varhaisessa iässä.
Oravapentu loikki veljensä ympärillä. Jänötassusta oli hassua, että Oravapentu oli oikeasti hänen isoveljensä, mutta silti vasta pentu. Jänötassu oli sentään ehtinyt oppilaaksi asti ennen kuolemaansa, toisin kuin muut hänen kuolleista sisaruksistaan.
“Haluatko tulla uimaan kanssani?” Oravapentu kysyi yllättäen ja ryhtyi kiskomaan hampailaan veljensä häntää. Tähdet pennun turkissa tuikkivat kirkkaasti, mutta sitä kirkkaammin loistivat hänen silmänsä, jotka olivat intoa täynnä.
“Toki. Miksikäs ei”, Jänötassu vastasi ja nousi ylös, jolloin vaaleanoranssi pentu päästi irti hänen hännästään ja lähti johdattamaan häntä kohti jokea, joka kulki pitkin Tähtiklaanin maita.
Kulkiessaan pitkin Tähtiklaanin metsästysmaita Jänötassu huomasi vasta kuolleen Kuusihännän kumppaninsa Lehtomyrskyn luona. Kumppanukset sukivat toistensa turkkeja sillä välin, kun heidän pentunsa, Käpypentu, irvisteli vieressä vanhempiensa hempeilylle. Se huvitti ohi kulkevaa oppilasta kovasti. Käpypentukin oli mukava nuori kissa. Hän vietti aikaa paljon Sypressikuiskeen pentujen kanssa.
“Älä jää vitkastelemaan sinne!” Oravapentu naukaisi ja se sai Jänötassun tajuamaan hidastaneensa tahtia.
“Tullaan!” oppilas naukaisi ja nopeutti askeliaan veljensä perään.
