Kaamoskukka
Kirjoittaja: Aura
Kaamoskukka tarkkaili sisaruksiensa reaktioita asiaan tyynesti. Hän suhtautui asiaan sen vaatimalla vakavuudella, mutta halusi tietää puhuiko hänen emonsa todella totta. Pimentovarjo ei ollut turha veren vuodattaja.
”Pitääkö kunnon soturin todella tappaa voidakseen pitää meidät turvassa? Miten me voimme luottaa sinuun tämän jälkeen?” tummaturkkinen kollikissa kysyi ja asettautui sisarustensa eteen suojelevana.
”Haluan pitää Pyräkkäpirun ja Myrskymahdin turvassa”, Kaamoskukka naukaisi emolleen matalalla äänellä ja vilkaisi huolestuneena nuorempia sisaruksiaan.
”Isoveljenä se on minun tehtäväni”, Kaamoskukka huokaisi hiljaisella äänellä ja painoi päänsä alas. Kun Pimentovarjo suostui kollin ehdotukseen keskustelemisesta, kääntyi kolli sisaruksiensa puoleen ja hymyili heille rauhoittelevana.
”Minä otan selvää missä tästä on kyse, pysykää te tässä. Pidän huolen, että isämme saa vaatimansa kunnioituksen. Hän oli tai on hyvä kissa, minun on hyvin vaikea uskoa, että Pimentovarjo olisi todella tappanut hänet. E-en haluaisi uskoa sitä todeksi, sitä että emme näkisi isäämme enää ikinä. Tässä on oltava jokin koira haudattuna, miten meille niin rakas kissa voisi tehdä jotain tuollaista?” Kaamoskukka naukui sisaruksilleen hiljaisella ja säröilevällä äänellä. Sen sanottuaan hän antoi heille merkin odottaa ja lähti emonsa perään hiljaisin askelin. Hiipiminen äänettömästi ja elegantisti oli tummaturkkisen kollikissan erikoisalaa.
”Todellako, sinä? Tappanut Turmaloikan?” Kaamoskukka aloitti tiukkaan sivuun ja huiskautti häntäänsä. Isänsä kohtalo ei kiinnostanut häntä erakkotaustansa takia pätkääkään, hän halusi vain pysyä perillä tapahtumista.
”En usko sinua, emoseni. Muistathan, me olemme nyt samalla puolella. Minä tiedän Punatähden kuolemasta totuuden, sinä tiedät sen myös. Me molemmat olimme siellä, minä näin mihin sinä pystyt ja mihin et. Minusta sinä näytit epäröivältä. Olitko? Kykenisitkö todella tappamaan sinun kumppanisi, elämäsi rakkauden? Ansaitsen tietää totuuden, tiedän jo valmiiksi enemmän mitä sisarukseni ja tahdon suojella heitä. Olen erilainen kuin he. Hyvällä tavalla, tietenkin”, Kaamoskukka naukui äärimmäisen hiljaisella äänellä, jota myös Pimentovarjon oli vaikea kuulla.
”Sinä olet nyt varapäällikkö, sinulla on paljon valtaa. Haluan, että pidät minut Henkäystähden hyvällä puolella, onnistuuko se? En halua menettää mahdollisuuksiani sen takia, että Turmaloikka sattui olemaan entinen erakko. Olet hyvä emo ja tiedän, että haluat pentujesi menestyvän. Haluan tulevaisuudessa sinun seuraajaksesi”, kolli naukui Pimentovarjolle vakavalla äänellä. Kaamoskukka ei ollut varma oliko hän jopa paljastanut liikaa, ei hänen emonkaan tarvitsisi tietää aivan kaikkea hänen suunnitelmistaan.
//Pimento, Pyräkkä, Myrsky?
