Kaamoskukka
Kirjoittaja: Aura
Kaamoskukka oli aidosti ymmällään, kun Pimentovarjo naukaisi, että ei ollut testannut heitä mitenkään. Kolli oli olettanut kuulevansa pitkän tarinan kaikista niistä keinoista mitä naaras oli käyttänyt salaa testatakseen jälkikasvuaan. No, kaipa naaraalla oli ollut omat tapansa pentujen kasvattamiseen. Kaamoskukka halusi vain varmistaa, että hän ei tuhlaisi kallisarvoista aikaansa pentuun kenestä ei voisi koskaan tulla mitään suurta ja mahtavaa. Sehän olisi ihan hiirenaivoista toimintaa! Sitä paitsi Hämärähalla vietti pentujen kanssa aikaa jatkuvasti, joten hän voisi jakaa aikaansa vain hyödyllisille pennuille. Kaamoskukka kuitenkin hymyili emolleen ja tällä kertaa hänen hymynsä ei edes ollut epäaito.
“Kaipa sinä tiedät mitä sinä teet, tulihan minustakin kelpo soturi”, Kaamoskukka naukaisi. “Vaikka olemmekin eri mieltä pentujen kasvatuksesta, meissä on kuitenkin myös paljon samaa.”
Kaamoskukan katse viipyili erikoisen pitkään emossaan. Ehkä kolli yritti lukea mitä mieltä hänen emonsa oli. Kolli tiesi, että vaikka heissä oli paljon samaa, oli heissä myös paljon erilaista. Pimentovarjo ei hyväksynyt kaikkia poikansa arvoja. Kaamoskukka kuunteli tyytyväisenä emonsa keskustelua tyttärensä kanssa. Lillukkapennusta voisi tulla mainio soturi.
“Selkä vieläkin suoremmaksi, häntä ylös”, Kaamoskukka ohjeisti tytärtään ja nyökkäsi hyväksyväksi, kun Lillukkapentu korjasi asentoaan. “Isin suosikit eivät myöskään voi kulkea sotkuisessa turkissa, joten..”
“Anteeksi, suin turkkini kyllä!”
Kaamoskukka hymyili tyytyväisenä ja kohotti kulmaansa yllättyneenä, kun Pimentovarjo ehdotti toimivansa ruskeankirjavan pennun mestarina. Ehdotus kuulosti Kaamoskukasta hyvältä. Pimentovarjo olisi loistava mestari Lillukkapennulle.
“Olisin todella otettu, jos toimisit Lillukkapennun mestarina. Hän voisi oppia sinulta todella paljon. Lillukkapentu, jos sinusta tulee Pimentovarjon oppilas, niin sinun pitää yrittää kahta kovemmin. Ethän sinä halua, että Pimentovarjon työ menee hukkaan?” tabbykuvioinen naukui ilahtuneena ja kumartui naaraspennun tasolle. Lillukkapentu katsoi isäänsä hieman varovaisesti, mutta lopulta nyökytteli innokkaasti.
“Haluan tehdä teidät molemmat ylpeiksi”, naaras lopulta naukaisi ja katsoi hieman epäröiden Pimentovarjoa. Kolli oli opettanut pentunsa kunnioittamaan myös Pimentovarjoa ja hän oli tyytyväinen, että Lillukkapentu selkeästi varoi hieman varapäällikkönsä seurassa. Vaikka Pimentovarjo olikin pentujen mummi, oli hän ensisijaisesti tuleva klaanipäällikkö.
//Pimento? :O
KP-boosti käytössä
