Kamomillatassu
Kirjoittaja: Ampiainen
”Totta kai”, mauun lempeästi. Syöksyaskel mulkaisi hiljaisuustassua murhaavasti.
”Saa mutta et sinä”, syöksyaskel murisi kollille. Mulkaisin syöksyaskelta vihaisesti ja käskin tämän poistumaan. Käänsin katseeni takaisin hiljaisuustassuun kehräten. Hiljaisuustassu katseli minua hymyillen. Huomasin yllätäen tulisielun leirin keskustassa tattihallan kanssa ja jäin ihailemaan hetkeksi kaksikkoa.
”Katso, tulisielua ja tattihallaa”, kehräsin. Meistä kahdesta saataisi joskus tulla samanlaiset kuin nuo kaksi.. Kumppanukset! He olivat ihana pari. He olivat kyllä melko erilaiset luonteiltaan.. Mitähän se erilaisuus tekisi heidän pennuilleen jos he niitä joskus tulevat niitä saamaan. Käänsin katseeni takaisin hiljaisuustassun joka katseli itsekin minua hymyilen. Kuulin yllätäen taakani keskustelun ääniä jotka kuuluivat säihkytassulle ja veritassulle kauempana. Minua alkoi kiinnostaa mutta käänsin katseeni takaisin hiljaisuustassuun.
”Hei, hiljaisuustassu menisiinkö juttelemaan säihkytassun ja veritassun kanssa?” kysyin innokaan oloisena. Hiljaisuustassu kehräsi innokaana ja nyökkäsi. Nousin seisomaan ja tassutin hymyillen sisarusten luo.
”Hei, haluaisitteko jutella minun ja hiljaisuustassun kanssa?” kehrään iloisena. Veritassu sirristeli hetkisen varautunut pilke silmissään.
”Kyllä, sopii”, Veritassu vastasi varautuneen kohteliaasti. Säihkytassu taas hymyili ja vilkaisi nopeasti sisartaan veritassua.
”Sopii se minullekin”, Säihkytassu maukui. Kehräsin ja asetauduin istumaan kaksikon eteen Hiljaisuustassu vierelläni.
”Miten teillä menee koulutuksessa?” utelin kaikkilta hymyillen. Säihkytassu näytti siltä että aikoisi vastata ensin ja niin hän tekikin.
”Minulla menee ihan hyvin koulutuksessa, miten sinulla menee?” säihkytassu maukui uteliaan oloisena.
”Minulla menee hyvin, uskon että minusta ja Rosmaariinitassusta tulee piakkoin sotureitta”, kehrään. Hiljaisuustassu kehräsi myös.
”Minulla menee hyvin! Lehtituuli on todella hyvä mestari!” maukui hiljaisuustassu nousten seisomaan ja istuutuen taas istumaan saatuaan parin soturin paheksuvan katseen itseensä. Veritassu oli edelleen hiljaa mutta vastasi viimein kysymykseeni.
”Minulla menee ihan hyvin, hämärähalla on ihan hyvä mestari”, maukui Veritassu.
Aukaisin silmäni kirkkaassa auringon valossa kiinni hiljaisuustassun kyljessä, säpsähdin säikähtäneenä huomatuani tämän ja Hiljaisuustassu säpsähti myöskink hereille. Hiljaisuustassu katseli minua unenpöperöisenä.
”Kamomillatassu, onko jokin hätänä?” kolli kysyi unenpöpperöisenä. Mietin mielessäni ja päätin käyttää illan kokoontumista syypäänä sekasotkuun.
”Olen vain niin innoissani siitä että pääsemme kokoontumiseen illalla, en saata vieläkään uskoa että se on totta!” kehrään innokaasti. ”Mutta on siinä totta kai huonojakin puolia, kuten se että Rosmaariinitassua ei pääse mukaan.. Mutta on sekin kivaa kun me voidaan mennä sinne yhdessä!” kehrään. Hiljaisuustassu nylkkäili unisen näköisenä ja käpertyi mukaavampaan asentoon ja torkahti uudelleen. Meidän pitäisi levätä jota jaksaisisimme illemmalla mennä kookontumiseen. Käperyin itsekin mukavaan asentoon vähän kauemmas hiljaisuustassusta ja suljin silmäni vähän aikaa myöhemmin ja nukahdin.
Tassutin innoissani hiljaisuustassun vierellä kohti kokoontumispaikkaa. Se oli mahdotomana jännittävää! En saatanut vieläkään millään uskoa että pääsisin hiljaisuustassun kanssa sinne! Se oli mahtavaa! Kipitin innokkaana eteenpäin kunnes näin viimein alueen jolla meidän tuli kokoontua eloklaanin kanssa. Olimme nähtävästi saapuneet ennen sitä eloklaania! Seurasin muuta klaania eteenpäin hiljaisuustassu vierelläni. Kun olimme alhaalla niin istuuduin melko nopeasti hiljaisuustassu istuutuen myöskin viereeni odottamaan että eloklaanilaiset tulisivat.
Lopulta huomasin että muita kissoja tassuti paikalle ja tajusin että eloklaani se sieltä taisi tulla! Olin aivan innoissani.
”He tulevat!” mauun. Hiljaisuustassu nyökkäsi katsoen samaan suuntaan kuin minä.
”Haluatko mahdollisesti tutustua kanssani joihinkin eloklaanin kissoihin?” kysyin innokaana.
//hiljunen 🙂
