Kauristassu

Seurasin Hiilihammasta ja minua jännitti. Olin ensimmäistä kertaa leirin ulkopuolella. Mutta olinhan kuitenkin itselleni täysin tutun kanssa. Hiilihammas oli minulle sukua. Olin tavannut kollin aiemminkin. Reviiri näytti heti ihan valtavalta. Vastahan minut oltiin nimitetty ja nyt pääsin jo tutkimaan reviiriä.
”Suunnataan ensin joelle ja siitä Kuolonklaanin rajalle!” Hiilihammas ohjeisti.
Nyökkäsin ja pälyilin ympärilleni. Suuntasimme joelle ja siellä vastassa oli Lieskakajo ja Sirutassu. Hiilihammas vaihtoi pari sanaa liekinvärisen kollin kanssa jonka jälkeen suuntasimme kohti joessa möllöttäviä kiviä.
”Näitä kutsutaan astinkiviksi ja niitä pitkin pääsee joen toiselle puolelle aika turvallisesti!” Hiilihammas kertoi.
Pian mestarini näyttikin mallia ja kun hän oli palannut takaisin viereeni oli minun vuoroni. Jännitin ensimmäistä hyppyä liikaa, mutta se meni ihan hyvin. Kivet eivät olleet niin liukkaita kun olin alun perin luullut. Pääsimme joen yli helposti. Matka jatkui ja kuuntelin Hiilihammasta uteliaana. Kolli oli kokenut kaiken! Pian nenääni tulvahti inha haju.
”Toisella puolella on Kuolonklaanin reviiri, sinne me emme mene sillä emme ole kauhean tervetuleita!” Hiilihammas kertoi taas ja nyökkäsin tietäen, että pysyisin visusti kaukana sieltä!

// Toinen lyhkäinen ja jaoin nää erikseen kun unohdin tän pätkän viime tarinasta!

Author: Sarifiina

Olen positiivinen ja aktiivinen 13 v kirjoittaja joka rakastaa juonikuvioiden keksimistä. Mun hahmoista saa helposti seuraa jos se on tilanteessa vapaa.