Kettupentu
Kirjoittaja: Ansku
Kettupentu oli ollut hereillä jo jonkun aikaa mutta ei ollut viitsinyt herättää muita pentuja kun toiset nukkuivat tyytyväisenä, toki pennulla teki mieli lähteä pesästä mutta muisti että ei saisi mennä ellei olisi muita aikuisia mukana. Kettupentu kuuli hyvinkin tuttuja raskaita askelia jotka tulivat pesän suulta pennun katseesta näkyi kiilto koska tiesi että tämän setää oli tulossa, jota toinen välillä tykkäsi härnätä tahallaan jopa vaikka tiesi että jääviilto ei ollut kaikkein iloisin kissa. Kun toinen alkoi latelemaan käskyjä kun pentu oli vähän kova ääninen. Kettupentu naurahti kun kuuli toisen uhkaavan upottaa lampeen ”setä hyvä tiedän että et menisi metriäkään lähelle vettä ellei ole aivan pakko, minusta tuntuu että sinä olet se joka sinne uppoaisi jos mietitään uima taitoja.” Kettupentu virnisti sedälleen ja tepsutti toisen luokse ripein askelin kun kuuli että toinen voisi opettaa jopa pari liikettä jos siis toinen olisi kunnolla, kun toinen sanoi että tästä ei olisi muuten mihinkään ”niin aivan setä hyvä haluaa vain parhaimpia kuolonklaaniin että ei olisi lorvioita kuinkakohan monesti olen sen kuullut.” Kettupentu virnisti kukeilevasti ja juoksi sitten pesän suulle ja katsoi aukiota, jonka jälkeen vilkaisi kärttyisää setäänsä.
Jää?
