Kaunotar
//Kirjoittaja: Varta
//Kotikisu |
Kukaan kissoista ei esittäytynyt takaisin, vaan hopeainen naaras alkoi selittämään mystisestä Kuolonklaanista. Kaunotar kuunteli mielenkiinnolla, vaikka naaraan tapa selittää kuin hiirenaivoiselle saikin hänet kiehumaan. Kaunotar yritti pysyä mahdollisimman rauhallisena, mutta hänen itsehillintänsä kesti vain hetkisen.
”Teidänhän täytyy sitten olla rohkeaakin sakkia, kun suojelette toisianne. Ja ihan tapattekin! En minä vain uskaltaisi tuolla tavoin uhkailla yksinäisiä kotikisuja vain viiden kissan voimin. Olettehan varmoja, ettette tarvitsisi joukkoonne vielä yhtä, jotta taistelusta tulisi tasaväkisempi?” Kaunotar tuijotti naarasta pistävästi, mutta ilman haastetta. Sisäisesti hän irvisti, sillä ei hänen tarkoituksenaan ollut tulla joidenkin itseään täynnä olevien öykkäreiden pieksemäksi. Kaunotar nousi seisomaan ennen kuin tilanne ehtisi oikeasti eskaloitua. ”Ymmärsin vinkin ja lähden menemään. Ette kai sentään selkään hyökkää?” Kaunotar heilautti häntäänsä äkäisesti, ennen kuin käänsi selkänsä laumalle ja lähti kävelemään ukkospolkua kohden. Hän yritti näyttää mahdollisimman rennolta, ihan kuin hänen taakseen jättämät kissat eivät häntä yhtään arveluttaisi. Nuo kissat eivät ansainneet saada sitä tyydytystä, että hän luikkisi häntä koipien välissä pois. Niinpä Kaunotar käveli hitaasti ja arvokkaasti, ihan kuin hän olisi täysin omasta tahdostaan lähtenyt menemään, kuin nuo kissat eivät ansaitsisi hänen seuraansa. Kaunotar oli kyllä sitä mieltä, etteivät he ansainneetkaan, vaikka tämä klaanitouhu kiinnostikin häntä. Ehkä hän palaisi jokin toinen päivä takaisin ja sattuisi löytämään kissan, jolla ei ollut risua takapuolessaan kuten hopeaisella naaraalla. Montako kissaa klaaniin kuuluikaan? Mitä klaani teki silloin kun ei uhkaillut eksyneitä kotikisuja? Jahtasivat varmaankin omia häntiään kuten kaksijalkalan typerät koirat.
//Tuhka?
//230 sanaa
