Lepakkohuuto
Kirjoittaja: Käärmis
Lepakkohuutoa hieman huvitti Rosmariinitassun huolenpito. Hän katsoi naaraaseen lempeästi.
“Haavoissa on kuulemma tulehtumisen merkkejä, mutta ei se nyt niin paha ole. Kyllä minä selviän”, Lepakkohuuto naukui. “Mutta kaksi hiirtä ja jänis, se on vaikuttava saalismäärä”, kolli jatkoi vielä. Hän haukotteli.
“Väsyttääkö vanhusta?” Rosmariinitassu kysyi hieman piikittelevästi. Lepakkotassu katsoi häneen virne naamallaan.
“Kuule tämä vanhus on nyt parantajalla, joten hänellä on syytäkin levätä ja nukkua”, kolli naukui leikimielisesti. “Mutta, olisi mainiota, jos sinusta tulisi jo pian soturi. Sulkavirran sanat varmasti tarkoittavat, että alat olla valmis soturiksi”, hän naukui vielä hieman kiltimmällä äänellä. Hän katsoi Rosmariinitassuun lempeästi ja jonkin naaraan katselussa sai hänet rentoutumaan. Hän painautui velttona sammaliin ja katsoi naarasta edelleen.
“Olisiko jotain juttelun aihetta?” hän kysyi. Häntä ei olisi kyllä ede haitannut vain katsella naarasta. Tätä nykyään hän ei vaikuttanut enää niinkään kamalalta riiviältö kuin ennen. Jokin oli saanut Lepakkohuudon ajatukset naaraasta muuttumaan. Hän oli kollin mielestä ihan hieno kissa, kun häneen pääsi tutustumaan.
//Rosmy?
