Pohjaharha
Kirjoittaja: Elandra
Katsoin vakavailmeisenä Hiilihammasta, joka oli hyvien tapojensa mukaisesti kiittänyt minua Mehiläislennon hengen pelastamisesta. Olin otettu kiitoksista, mutta Metsähallan kuolema pyöri edelleen mielessäni. Hiilihammas tunsi minut hyvin, joten huoleni ei jäänyt häneltä huomaamatta.
”Miten sinä voit?” tabbykuvioinen soturi kysyi aidosti kiinnostuneen oloisena. Katseeni oli harhaillut Hiilihampaasta pesän lattialle, mutta kollin kysyessä vointiani se kääntyi takaisin häneen.
”Ei minulla ole mitään hätää”, vakuutin mahdollisimman normaalilla äänellä, mutta tahtomattani pienoinen särinä rikkoi ääneni tasaisuuden. Hiilihammas kallisti huolestuneena päätään, jolloin tiesin jääneeni nalkkiin. Entinen mestarini tunsi minut niin hyvin, että valehteleminen oli turhaa. Päästin ilmoille pienen huokauksen ja pyyhkäisin etukäpälälläni pesän hiekkaista maata.
”Minä vain mietin”, aloitin pitäen heti pienen tauon valitakseni sanani oikein, ”mietin soturilakia. Esi-isät sanovat, ettei kunniallisen soturin tarvitse tappaa muita, ellei se ole välttämätöntä klaanin tai muiden kissojen turvallisuuden takia.” Pidin taas pienen tauon, ja Hiilihammas pysyi myös hiljaa. Toiset eloklaanilaiset olisivat saattaneet kuvitella minun antaneen puheenvuoroni heille, mutta entinen mestarini tunsi minut kyllin hyvin tietääksen, että aioin vielä jatkaa. Kun olin saanut hetken hiljaisuuden päätteeksi muotoiltua sanat järkeviksi päässäni, jatkoin mietteliäänä:
”Mistä minä tiedän, oliko oikein riistää Metsähallan henki? Entä jos hän ei ollutkaan aikeissa tappaa Mehiläislentoa? Minut on opetettu kunnioittamaan kaikkea elämää, ja nyt olen tappanut toisen kissan, vienyt häneltä mahdollisuuden elämään. Minä pelkään, että esi-isät katsovat minun tehneen virheen ja rankaisevat minua siitä.”
Puhuessani katseeni oli harhautunut taas pois taistelussa rähjääntyneestä soturista, mutta päätettyäni puheenvuoroni kohtasin taas Hiilihampaan jäänsinisen katseen. Mielestäni Hiilihammas oli kunniakas, viisas ja hyvä soturi, jonka vuoksi uskalsin avata hänelle mieltäni painavia asioita. Hän oli kissa, joka oli aidosti kiinnostunut klaanitovereidensa hyvinvoinnista. Uskoin ja toivoin, että hän osaisi auttaa minua tämänkin ongelman kanssa.
//Hiili?
