Virtaviima

Ulkonäkö

Ulkonäöltään Virtaviima muistuttaa huomattavan paljon isäänsä, Sähkötuhoa, sekä isoisäänsä, Henkäysvarjoa. Soturi on kooltaan melko suuri, ja pitkähkö, paksu turkki saa hänet näyttämään entistä isommalta. Virtaviiman kaulan ympärillä oleva turkki on erityisen tuuheaa. Naaras on varsin lihaksikas ja jykevä, kuten isänsäkin. Turkki on pohjaväriltään vaaleanharmaa ja siinä on savunharmaita raitoja. Myös hänen korvansa ovat savunharmaat. Rinta ja vatsa ovat vaaleammat kuin muu turkki. Hänen kuononsa, etutassunsa ja hännänpää ovat valkeat. Soturin häntä on pitkä ja tuuhea. Sinivihreät silmänsä naaras on perinyt isältään, ja niissä on useimmiten kylmä, tuomitseva katse. Virtaviiman nenä on vaaleanpunainen ja se taittuu sävyltään hieman oranssihtavaan.
Virtaviimalla on molemmissa kyljissään haukan kynsistä jääneet, pystysuunnassa kulkevat arvet.

Luonne

Virtaviima on suorapuheinen diiva, joka pyrkii kaikin tavoin osoittamaan paremmuutensa muille. Hän on ylimielinen ja itsevarma, ja antaa sen näkyä koko olemuksestaan. Etenkin erakkoja, puoliverisiä ja eloklaanilaisia naaras katsoo halveksuvasti alaspäin. Hänen mielestään vain puhdasveriset kuolonklaanilaiset ovat aitoja klaanikissoja, ja hän pitää kaikkia tämän määritelmän ulkopuolella olevia kissoja huijareina ja kuraverisinä.
Kumppanuudessa rakkaus ei ole Virtaviimalle pääasia. Tärkeintä on, että kumppani on syntyjään puhdas kuolonklaanilainen ja palvelee klaaniaan uskollisesti, kuten hän itsekin. Hänen mielestään klaanissa on liikaa erakkoja ja puoliverisiä, mistä syystä olisi tärkeää, että puhdasveristen määrää saataisiin kasvatettua.
Uskollisuus Kuolonklaanille ja Pimeyden Metsälle on Virtaviimalle hengen asia. Hän on ylpeä omasta suvustaan sekä esi-isistään, eikä halua epäpuhtaiden tahraavan heidän perimäänsä. Hän pitää huolen siitä, että hänen omat jälkikasvunsa tiedostavat omat sukujuurensa ja muistavat kunnioittaa niitä.
Mikäli joku sattuu asettumaan poikkiteloin Virtaviiman tielle, joutuu tämä joku todennäköisesti naaraan inhokkikissojen listalle sekä syvän halveksunnan kohteeksi. Lyhyesti sanottuna olet joko Virtaviiman ystävä tai vihollinen - ja hänen ystäväkseen pääseminen on erittäin epätodennäköistä. Inhoamiaan kissoja Virtaviima kohtelee julmasti ja saattaa uhata ja kiristää näitä eri tavoin. Hän kuitenkaan harvoin itse käy väkivaltaiseksi uhriensa kanssa, vaan ulkoistaa fyysisen kidutuksen jollekin toiselle. Mielistely kuuluu naaraan toimintamalliin vain erityisissä tapauksissa, eikä hän tee sitä mielellään, sillä inhoaa toisten nuoleskelua.
Pehmeän puolensa naaras näyttää yleensä vain lähimmäisille kissoilleen, kuten siskolleen ja vanhemmilleen. Isäänsä Virtaviima pitää suuressa arvossa ja haluaa tehdä tämän ylpeäksi - tästä syystä naaras saattaa esittää "puhdasta pulmusta" kollin ollessa läsnä mutta muljautella silmiään halveksumilleen kissoille tämän katsoessa toisaalle. Hän myös katsoo ylöspäin isovanhempiaan, jotka ovat hyvin arvostettuja sotureita Kuolonklaanissa.

Menneisyys

Virtaviima syntyi kahden siskonsa kanssa Lehtituulelle ja Sähkötuholle Kuolonklaaniin lehtisateen lopussa. Toinen Virtaviiman siskoista - Siipipentu - syntyi kuolleena.