Kylmäliekki
Kirjoittaja: Aura
Kylmäliekki istui soturienpesässä hiljaisena, kuin pieni hiiri. Siltä kolli näyttikin, sen verran reppanana hän oli. Kollikissan silmistä näkyi pieni harmistus. Huomenkyyhky oli ripittänyt hänet aiemmin päivällä partiossa ja naaraskissan vaativa katse kiilui edelleen hänen silmissä. Kylmäliekki ravisteli päätään, Huomenkyyhky osasi olla ehkä maailman pelottavin tapaus! Kylmäliekki halusi vain olla kaikille mieliksi, etenkin veljelleen. Sen takia hän ei voisi kaveerata valkokirjokilpikonnan naaraan kanssa. Ei vain voisi, vaikka sydämessään hän halusi edelleen olla Huomenkyyhkyn ystävä. Kolli kuitenkin järkeili, että Jääviilto tiesi asioista aina paremmin, joten hänen olisi vain kuunneltava veljeään, kuten aina. Sitä kautta kolli voisi olla vähemmän häpeäksi suvulleen, kuten punaruskea soturi oli joskus hänelle selittänyt. Kylmäliekki kävi makuulle ja katseli pesän muita kissoja hyvin hiljaisena. Tuntematon erakko oli tuonut Kuolonklaaniin uuden ja tuntemattoman sairauden, jota harmaaturkki pelkäsi. Hän pelkäsi, että Ruusutuike menehtyisi siihen. Kolli painoi päänsä tassujensa väliin ja antoi kyynelten hitaasti pudota poskelleen. Ruusutuikkeen olisi pakko selvitä. Kylmäliekki ei tiennyt miten hän voisi selvitä ilman emoaan, joka oli hänen elämänsä yksiä tärkeimpiä kissoja.
