Lauhatassu
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Tuhkajuova asteli luokseni. Hän katsoi minua viileästi vaaleanvihreillä silmillään. Uusi mestarini vaikutti määrätietoiselta. Olimme vielä pentutarhalla asuessamme vitsailleet Mahlatassun kanssa sillä, kuka epäonninen mahtaisi joutua hänen oppilaakseen. Näköjään en ollut onnettaren suosiossa.
”Siirrä petisi oppilaiden pesälle ja lepää hyvin. Tulen herättämään sinut aikaisin aamusta”, Tuhkajuova maukui ennen kuin ehdin sanoa mitään. Suljin auki unohtuneen suuni ja nyökkäsin.
”Selvä.” Katsoin kuinka naaras käänsi minulle selkänsä ja suuntasi mustan soturin luo. Kaiketi saisin vapaata loppuillan. En ottanut siitä pahakseni.
Vilkuilin ympärilleni löytääkseni Villipennun. Katseeni tavoitti pilkukkaan naaraan juuri nimetyn Karhumyrskyn seurasta. Kollin kasvoilla oli hänelle epätavanomainen hymy, joka herätti epäilykseni. Mitä velipuoleni mahtoi halusta tuosta pennusta?
Jätin heidät rauhaan; minulla oli tehtävää. Loikin aukion poikki pentutarhalle ja ryhdyin rullaamaan sammalalustaa kokoon. Ruostekukan peti oli tyhjä. Emonikin täytyi ilmeisesti palata takaisin soturien pesälle nyt kun minä olin oppilas.
Raahasin rullatun nukkumapaikkani oppilaiden pesälle, jossa Karhumyrsky pakkasi parhaillaan omaa vuodettaan. Soturi vilkaisi minuun päin ohimennen, mutta – kuten tavallista – ei sanonut mitään. Yritin hymyillä hänelle, mutta se tuntui liian väkinäiseltä, joten annoin olla.
Mahlatassu nukkui kerällä paikallaan. Laskin sammaleni hänen viereensä ja levitin sen auki. Sen jälkeen talloin uuden nukkumapaikkani aloilleen ja käperryin itsekin kerälle. Olin tarpeeksi lähellä Mahlatassua koskettaakseni häntä. Hengitin hänen tuoksuaan ja annoin lihasteni rentoutua. Sitten laskin pääni sammalille ja suljin silmäni.
//Tuhka?
//210 sanaa
