Lepakkohuuto
Kirjoittaja: Käärmis
Lepakkohuuto huomasi Hehkuaskeleen tulevan luokseen. Parantaja näytti rauhalliselta ja jopa hyvätuuliselta. Hänen katseensa oli liimautunut Lepakkohuutoon. Kolli oli ollut parantajalla tähän mennessä jo melkoisen kauan. Rosmariinitassu oli käynyt hieman harvemmin katsomassa häntä, joka harmitti kollia osittain.
“Tassusi on parantunut hyvin ja haavoja tuskin enää huomaa. Minusta olet valmis palaamaan taas tehtäviisi ja sotureiden pesään. Mutta, jos haavat aukeavat tai alkavat tulehtua, tule heti kertomaan minulle, jooko?” Hehkuaskeln naukui. Lepakkohuuto nyökkäsi mielissään. Hän nousi ylös ja tassutti ulos pesästä makeasti venytellen.
Lepakkohuudosta tuntui niin hyvältä viimein päästä liikkeelle. Hän suuntasi heti Pimentovarjon luokse, joka oli lähdössä leiristä partion mukana. Kolli otti nopeasti tämän kiinni.
“Pimentovarjo! Haluaisin ilmoittautua johonkin partioon!” kolli ilmoitti, kun saapui tarpeeksi lähelle. Naaras katsoi häntä hetken ja nyökkäsi sitten.
“Selvä, tule sitten meidän mukaamme. Tämä on vain normaali rajapartio”, varapäälikkö naukaisi ja lähti johtamaan partiota ulos leiristä. Lepakkohuuto lähti hänen peräänsä. Hän huomioi, että partiossa oli Pimentovarjon ja hänen lisäkseen Myrskymahti, Kärppämyrsky sekä Kärppämyrskyn oppilas Säihkytassu. Lapakkohuuto jättäytyi partion viimeiseksi. Hänen ei oikein tehnyt mieli jutella näiden kissojen kanssa, vaikka olikin heidän kanssaan partiossa.
Kun Lepakkohuuto palasi leiriin, hän venytteli toistamiseen ja siirtyi sotureiden pesään pesemään turkkiaan. Hänen täytyi saada se tip top kuntoon, ennen kuin voisi tehdä muuta.
