Lepakkopentu
Kirjoittaja: Käärmis
Rosmaariinipentu suostui leikkimään, mutta ei sanonut pitävänsä siitä. Lepakkopentu oli samalla kannalla.
*Enhän minä sinusta pidä. Sinä, siskosi ja emosi olette kaikki yhtiä ketunmieliä!* kolli ajatteli. Rosmariinipentu kysyi, mitä leikittäisiin ja hänen ehdotuksinaan oli piilonen ja sammalpallo.
“Molemmat ovat tylsiä. Tehdään jotain oikeasti kiinnostavaa”, Lepakkopentu murahti ja mietti hetken. “Ollaan ennemmin vaikka hippaa tai jotain kilpailua?”
”Jaahas. No miten olisi juoksukisa tai kumpi vaanii kohdetta paremmin?” Rosmariinipentu ehdotti. Lepakkopentu vain kohautti lapojaan. “En ole ehkä paras juoksija, mutta vain ihan sinun iloksesi voin ryhtyä siihen”, kolli irvisti, “koska en halua, että ryhdyt parkumaan, kun voitan sinut kaikessa.”
Rosmariinipentu siristi silmiään ja Lepakkopentu väläytti hänelle vain ylimielisen hymyn valkoiset hampaat auringonvalossa välkähtäen.
“Miksi noin vihaista naamaa näytät? Minähän olen vain nyt kohtelias, kun sanon sinun olevan nopeampi ja, kun annan sinulle mahdollisuuden voittaa minut. Sinun kaltaisesti ruipelo naaras ei tule koskaan voittamaan minun kaltaistani lihaksikasta kollia. Tai jos voittaa, niin se on tuurista kyse”, tummanharmaa kolli sanoi taas virnistäen.
//rosmy
