Lepakkotassu
Kirjoittaja: Käärmis
Aaltosalama johdatti oppilaansa sivummalle ja kysyi oliko tällä jokin hätänä. Lepakkotassu ei tiennyt miettikö naaras tätä oikeasti vai kysyikö hän sitä vain muodon vuoksi, mutta ei jäänyt asiaa pohtimaan saatika selvittelemään.
“Eihän minulla toki mikään ole varsinaisesti hätänä, mutta halusin tiedustella, miksi minä en ole päässyt Eloklaaniin vartioimaan? Ja myös haluaisin mielelläni lähteä, vaikka taisteluharjoituksiin, jos se olisi millään mahdollista”, kolli naukui kunnioittavaan sävyyn, vaikka ei mestariaan sen suuremmin kunnioittanut kuin muitakaan. Hän halusi olla kunnioittava naarasta kohtaan, jotta saisi tahtonsa läpi hieman suuremmalla mahdollisuudella.
Lepakkotassu katseli Aaltosalamaa ja pohti, mitä tämä mahtoi miettiä. Hän ei osannut tulkita hänen ilmettään kamalan hyvin, mutta toivoi jotain hänelle positiivista tulevan ulos naaraan suusta.
“Minä en päätä siitä kuka menee Eloklaaniin ja kuka jää tänne. Sinun täytyisi sopia asiasta Henkäystähden kanssa”, punaruskea soturi naukaisi. Lepakkotassua pisti vihaksi, mutta hän ei antanut sen näkyä ulospäin.
“Vai niin. No, kuitenkin toivoisin edelleen, että voisimme mennä harjoituksiin, sillä minun tekisi kovasti mieli saada jotakin tekemistä”, tummanharmaa oppilas naukui antaen itsensä kuulostaa poliittisemmalta ja järkevämmältä, mitä hän tosiasiassa oli. Hän piti katseensa koko ajan tarkasti Aaltosalaman silmissä ja yritti näyttää mahdollisimman vakavalta ja totiselta.
//Aalto
