Loisketassu
Kirjoittaja: Woln
Pörhistin hieman karvojani. Olin juuri sanomassa hänelle jotain kipakkaa mutta Nupputassu ehti ensin. ”Hei, Huomenkyyhky!” hän naukaisi kohteliaasti. Huomenkyyhky ei kiinnittänyt huomiota Nupputassuun vain käänsi katseensa Loisketassuun. ”Miten voit?” hän kysyi. ”Paremmin.” sanoin ja huiskaisin hännälläni. Tunsin ikävää kipua vielä etutassussani, mutta en kehdannut sanoa sitä. ”Mitä te teette?” ”Puratte leiriä vai?” kysyi Huomenkyyhky. ”Emme pura!” huudahdin. Nupputassu mulkaisi minua vihaisesti ja naukaisi: ”Emme pura leiriä.” ”Meidät käskettiin siivoamaan tätä.” ”Ahaa.” Huomenkyyhky katseli heitä epäröiden. ”Kuka teidät käski siivoamaan?” hän kysyi. ”Varjokarva.” naukaisi Sielutassu nopeasti. ”Selvä, mutta kyllä niille löytyisi parempaakin tekemistä.” naukaisi Huomenkyyhky. ”Esimerkiksi mitä?” kysyin hieman ärtyneesti. ”Leirin korjaamiseen niitä voidaan tarvita.” naukaisi Huomenkyyhky. ”Meitä ei käsketty korjaamaan leiriä.” naukaisin. Huomenkyyhky vilkaisi minuun huvittuneena. Katsahdin takaisin. ”Selvä, minäpä tästä lähdenkin.” Huomenkyyhky vastasi ja tassutti soturien pesälle pilke silmissään. ”Minäkin pääsen pian nukkumaan tuolla!” Nupputassu ulvaisi ja pyöri ympäri. ”Mitä?” kysyin hämmentyneenä. ”Minusta tulee pian soturi!” ulvaisi Nupputassu. Vilkaisin Nupputassua hieman kateellisena. Huomasin Sielutassun kuiskaavan jotain Roihutassulle. Roihutassu pudisti päätään. Sielutassu kiepahti nopeasti ympäri. ”Hienoa!” huudahti Roihutassu. Minä en sanonut mitään. Oli toisaalta hienoa että Nupputassu pääsisi soturiksi, mutta toisaalta se oli epäreilua. Lähdin oppilaiden pesää kohti. ”Hei Loisketassu, kisa pesälle?” kysyi Sielutassu. Loisketassu ampaisi heti juoksuun. Hän rakasti kisoja. Loisketassu ryntäsi oppilaiden pesälle. Sielutassu ponkaisi Loisketassun yli ja oli ennen Loisketassua paikalla. Katsahdin Sielutassua. Sielutassu tassutti sisään pesään ja tutki sitä. ”Meidän pitäisi siivota tämä.” naukaisi Sielutassu. Vilkaisin pesälle: ja totta tosiaan! Pesä oli kauheassa kunnossa. Ryntäsin heti viemään vanhoja sammalia pois. ”Hei tulkaa tekin!” huusi Sielutassu Roihutassulle ja Nupputassulle. ”Mitäs te nyt teette?” kysyi Huomenkyyhky soturien pesältä. ”Siivoamme pesäämme.” vastasin. Huomenkyyhky tassutti esiin pesästä. ”Onko teillä lupa siihen?” hän kysyi. ”Menemme juuri kysymään lupaa.” Roihutassu naukaisi. ”Hyvä on.” vastasi Huomenkyyhky. Kalmakuu tassutti pesästä ulos. ”Kas hei, Loisketassu ja muut!” hän huudahti huomatessaan heidät. ”Voimmeko siivota pesämme?” kysyin. ”Siivota?” ”Voitte!” ”Se ei ole kauhean hyvässä kunnossa nyt.” vastasi Kalmakuu. Nyökkäsin. ”Me menemme nyt siivoamaan!” Nupputassu naukaisi. Veimme sammalet sammalpaikalle ja otimme uudet. Kun revin sammalta irti, nappasin samalla jotain muutakin. ”Mitä tämä on?” kysyin hämmästyneenä. ”Hiirensappea.” vastasi Sielutassu. ”Hiiren..mitä?” kysyin. ”Hiirensappea.” Nupputassu naukaisi. ”Se on sellaista jolla hoidetaan punkkeja.” En ymmärtänyt. Hoidammeko me siis punkkeja, kysyin. ”Emme ehkä sillä tavalla kun saatat luulla.” naukaisi Nupputassu. ”Eli me otamme punkit irti.” Huomasin että oudosta nesteestä lähti paha ja voimakas haju. ”Ja tämä haiseekin pahalle, eikö?” kysyin. Nupputassu ja Roihutassu vilkaisivat toisiinsa. ”Totta kai se haisee.” naukaisi Roihutassu. ”Ei kai se muuten olisi hiirensappea.” ”Oletteko jo valmiita?” kysyi Sielutassu. ”Emme vielä.” vastasin. Otin sammalia irti.
//Kuka vaan saa jatkaa?
