Lokkimieli

199 sanaa | 5 kokemuspistettä | ⚡ KP-boosti käytössä (1.15x)

Kirjoittaja: Koivu

Lokkimieli tutki tuoresaaliskasaa omassa rauhassa, kun hän pani sivusilmällä merkille, että Uiveloyö oli löntystelemässä häntä kohti. Hänen oppilaastaan oli tullut soturi vain muutama päivä takaperin, ja vaikka Lokkimieli oli varsin mielissään siitä, ettei enää joutunut katselemaan tuota laiskaa naarasta päivät pitkät, koki hän itsensä nyt niin tylsistyneeksi, että toivoi hartaasti jotain sellaista tapahtuvan, kuin että klaanin reviirille eksyisi esimerkiksi joku ruipelo kotikisu, jonka soturi sitten saisi listiä kenenkään huomaamatta.
”Eikö mikään nappaa?” Uiveloyö maukui istahdettuaan Lokkimielen viereen tuoresaaliskasalle.
Soturi käänsi jäänsinisen katseensa hitaasti naarasta kohti. Hänen oli todettava, että Uiveloyö oli soturina vielä vastenmielisempi kuin oppilaana. Kai se liittyi siihen, miten turhaa Lokkimielestä oli ollut käyttää resursseja tuollaisen kissan kouluttamiseen. Se, että hänen entinen oppilaansa, jota hän oli rääkännyt aivan tappiin asti ja armotta aloitti nyt keskustelun hänen kanssaan kuitenkin yllätti Lokkimielen. Uiveloyö katsoi häntä omituinen, kuin odottava kiilto silmissään. Silloin Lokkimieli tajusi, että tuon naaraan oli oltava aivan hullu.
”Ei oikein”, Lokkimieli myönsi ja hymyili geneerisesti.
”Itse asiassa menetin ruokahaluni. Taidan lähteä kävelylle ja pyydystää jotain pientä itselleni matkalla.”
Hän kääntyi ja lähti suuntaamaan piikkihernetunnelille kuullen epäröivät askeleet takanaan.
Lokkimieli virnisti itsekseen. Ei Uiveloyö ollutkaan turhake. Lokkimielellä oli edelleen ote Uiveloyöstä käpälissään.

//Uivelo?!

KP-boosti käytössä

Author: Elandra