Lumikkopentu
Kirjoittaja: Saaga
Lumikkopentu tassutti ympäri leiriä hiljaisena. Tuoresaaliskasa oli kohtalaisen täynnä mutta Lumikkopennulla ei ollut nälkä. Hän yskähti heikosti ja värähti. Lumikkopennulla oli ollut yskää jo vähän aikaa mutta kukaan klaanitovereista ei tuntunut välittävän se tuntui oudolta. Lumikkopentu päätti mennä sisään lämpimään pentutarhaan takaisin makuusijalleen. Hän pakkasi makuualusiaan tiukemmin kuoppaan ja yskähti taas. Lumikkopentu kellahti selälleen ja huitoi tassuillaan pentutarhan kattoa kohti kuvitellen sinne jonkun saaliseläimen. Yhtäkkiä hän sai yskän puuskan, joka ravisteli hänen koko kehoaan ja hän retkahti voimattomana kyljelleen. “Oletko kunnossa?” Mäntyviiksi tuli hänen lähelleen. Naaraan läsnäolo tuntui Lumikkopennusta hyvältä. “O-” uusi yskän puuska keskeytti hänen lauseensa. Mäntyviiksi kampesi hänet käpälilleen. “Tule mennään Hehkuaskeleen luokse tarkistuttamaan sinut,” hän sanoi lempeästi. He tassuttivat leirin poikki parantajan sairasaukiolle. “Hehkuaskel?” Mäntyviiksi kutsui parantajaa, joka pujahti esiin varjoista pesän perältä. “Mitä nyt Mäntyviiksi?” parantaja kysyi ystävällisesti. “Lumikkopennulla on yskä,” kuningatar madalsi ääntään hiukan. Joku sairaina olevista yski hiljaisesti. Hehkuaskel tutki Lumikkopennun nopeasti kuuntelemalla tämän hengitystä. “Sekin taitaa olla viheryskää,” hän huokaisi. Lumikkopennun vatsassa muljahti epämukavasti. “En halua olla vaivaksi voin kyllä jäädä pentutarhaan,” Lumikkopentu vakuutteli. Hehkuaskel pudisti päätään. “Se ei ole ehtinyt vakavaksi mutta et voi ottaa riskiä muiden tartuttamisesta,” hän kumosi Lumikkopennun vakuuttelut. Lumikkopennun häntä valahti maahan. Mäntyviiksi nuolaisi pennun korvaa ja livahti ulos pesästä. “Voit asettua tänne,” Hehkuaskel viittasi tassullaan tyhjää pesää. Lumikkopentu tassutti sen luo ja pöyhi sitä niin että sammalet pöllysivät. Hehkuaskel katsoi huvittuneena ja toi uudet makuualuset pesäkuoppaan. Lumikkopentu laittoi makuualuset kuoppaan ja käveli pari kierrosta siinä ennen maate panoa. “Ota hieman kissanminttua niin pääset aikaisemmin pois täältä,” Hehkuaskel antoi hänelle yrttiä, kun hän oli asettunut lepäämään. Lumikkopentu lipoi herkulliset yrtit suihinsa. Hehkuaskel oli laittanut kissanmintun sekaan hieman unikonsiemeniä joiden ansiosta Lumikkopentu vaipui uneen.
275 sanaa//
