Lumikkoviiksi
Kirjoittaja: Saaga
“Mitä teen nyt?” Pyörretassu kysyi ja katsahti taivaalle. “Lähdemme pian kokoontumiseen, jos et muistanut tämä on ensimmäisesi”, kiusoittelin pikkukollia hieman. Henkäysvarjo, Myrskytassu
Hehkuaskel, Tuhkajuova, Pimentovarjo, Jääviilto, Kaamostassu, Latvaruusu, Mäntyviiksi ja Pihkatassu olivat jo Litteäkiven luona. Orvokkisydänkin oli puolimatkassa sinne mutta vilkuili kiivaasti ympärilleen etsien selvästi joitakuita. Minulla oli vahva aavistus siitä, että hän etsi meitä. Kyyristyin hieman jotta olin Pyörretassun kanssa samalla tasolla ja osoitin hännälläni parhaan ystäväni suuntaan. Pyörretassu katsahti minuun loistavin silmin ja kiiruhti emonsa luokse. Menin perään hymyillen onnesta. Orvokkisydän tervehti minua koskettamalla lapaani nenällään sen jälkeen, kun oli ensin vaihtanut nopeat kuulumiset pentunsa kanssa. “Olette varmasti mahtava parivaljakko!” Orvokkisydän hehkutti mutta Punatähti antoi merkin lähteä ennen kuin ehdin todeta mitään. Lähdimme peräkanaa kohti Hehkulampea. Orvokkisydän käveli edeltä poikansa kanssa näyttääkseen hänelle kaikkea mielenkiintoista, kuten lintuja puunoksilla ja juurakossa hiipiviä hiiriä. Puunkanto, jonka olin tutkinut läpeensä ensimmäisenä kuunani oppilaana oli myös matkan varrella. Saavuimme samoihin aikoihin Eloklaanin kanssa paikalle ja istuuduin sopivalle paikalle hieman syrjäiseen. Pyörretassu istui viereeni ja Orvokkisydän istahti hänen toiselle puolelleen. Viereeni istuutui ruskea naarasoppilas mestarinsa kanssa. “Hei”, naaras aloitti hieman ujostellen. “Hei vain. Mikäs on nimesi?” kysyin ystävällisesti. “Olen Sypressitassu”, Sypressitassu kertoi. “Kuka sinä olet?” hän kysyi. “Olen Lumikkoviiksi ja uskoisin, että tässä olisi sinulle sopivaa juttuseuraa näin alkuun”, sanoin ja työnsin Pyörretassun naaraan vierelle. “Hei olen Pyörretassu!” Pyörretassu esitteli itsensä Sypressitassulle. “Suloista”, totesin katsellen omaa ja toisen klaanin oppilasta. Kokoontumisissa ei saanut ystävystyä mutta oppilaat kävivät varmasti poikeuksina. Nuokin kaksi sopivat niin hyvin yhteen. Sypressitassun silmissä loisti jo iloinen pilke vaikka hän vaikuttikin aluksi todela ujolta. “No miten on elämä soturina pentujen saannin jälkeen?” kysyin hymyillen mutta Orvokkisydän ei saanut aikaa vastata, kun Punatähti aloitti kokoontumisen virallisen osuuden: “Olemme taas kokoontuneet Kivikukkulalle täydenkuun kokoontumiseen. Edellisen kuun aikana Kuolonklaani on saanut uusia oppilaita; Kaamostassun, Myrskytassun, Pyräkkätassun, Toivetassun ja Pyörretassun. Heistä osa on tänään ensimmäistä kertaa mukana kokoontumisessa. Puoli kuuta sitten riehunut myrsky ei aiheuttanut Kuolonklaanille isompia ongelmia. Yksi oppilaistamme katosi ennen myrskyä, joten pyydän myös eloklaanilaisia pitämään silmänsä auki Loisketassun varalta. Viherlehti on ollut antoisa, ja Kuolonklaani kukoistaa.” Orvokkisydän katsahti minuun sanojen jälkeen ja nyökkäsi hymyillen. Mesitähti otti paikan edessä.
//Pyörre tai Orvokki
